Puunkorjuulla tarkoitetaan puiden kaatamista, karsimista, katkomista, mittaamista ja kuljettamista metsästä tienvarsivarastoon. Tyypillisesti puunkorjuun koneketju muodostuu hakkuukoneesta puutavaran valmistamiseen ja kuormatraktorista puutavaran kuljettamiseen metsästä. Puunkorjuu on ensimmäinen osa puunhankinnan logistista ketjua, jossa kaikilla osilla on vaikutus koko ketjun sujuvuuteen ja työn laatuun. Esimerkiksi heikko hakkuun työjälki hidastaa kuormatraktorinkuljettajan työtä. Edelleen mikäli kuormatraktorinkuljettaja sijoittaa ja tekee pinot varastopaikalla siten, että pinot ovat vaikeasti kuormattavissa puutavara-autoon, hidastuu puutavara-autonkuljettajan työ. Näin ollen tulee huomioida, että puunkorjuu ja sen osatekijät ovat osa isompaa logistista kokonaisuutta.
Puunhankinnan logistinen ketju
Toimitusketju, joka käsittää vaiheet puutavaran toimittamiseksi kannolta tehtaalle: puutavaran valmistus, lähikuljetus, kaukokuljetus.
Suunnitelmallinen ja sujuva työskentely on tuottavan ja laadukkaan puunkorjuun perusta. Koneketjun tuottavuutta voidaan seurata tarkastelemalla kulutettua aikaa suhteessa korjattuun kuutiomäärään huomioiden korjattavan leimikon ominaisuudet. Puunkorjuusta maksettavan taksan (€/m3) taustalla on oletus tietyllä tasolla olevasta työn tuottavuudesta (m3/h) kyseisissä korjuuolosuhteissa sekä laskelma koneen käyttötuntihinnasta (€/h). Lisäksi voidaan tarkastella kulutetun polttoaineen määrää suhteessa tienvarsivarastolle kuljetetun puutavaran määrään (l/m3). Kyseinen yksikkö kuvaa myös energiatehokkuutta ja päästöjä.
Hyvällä työn ennakko- ja työnaikaisella suunnittelulla voidaan merkittävästi vaikuttaa muun muassa polttoaineenkulutukseen ja tätä kautta korjuun kustannuksiin. Ennakkotiedot, kuten työmaa- ja korjuuohje opastavat kuljettajaa työn suunnittelussa. Suunnitelmallisen ja tätä kautta polttoainetaloudellisen työskentelyn lisäksi kuljettajan työmotivaatio, eli kiinnostus ja halu tehdä työtä, on merkittävä tekijä työn tuottavuudessa. Työhönsä positiivisesti suhtautuva kuljettaja jaksaa tehdä töitä tuottavasti ja laadukkaasti koko työvuoron ajan välttäen turhien taukojen pitämistä. Lisäksi motivoitunut kuljettaja ymmärtää koneen kunnossapidon ja huollon merkityksen keskeytymättömän työn kannalta.
Työn tuottavuuteen hakkuukoneen- tai kuormatraktorin kuljettajat voivat vaikuttaa huomattavasti omien taitojensa kautta. Taitojen merkitys työn tuottavuuden kannalta on suuri, sillä tutkimusten mukaan kuljettajien väliset erot työn tuottavuudessa voivat olla kymmeniä prosentteja työskenneltäessä samanlaisissa olosuhteissa. Erot syntyvät pääasiassa kuormaimen ohjaus- ja työn suunnittelutaidoista, ammattikuljettajilla etenkin työn suunnittelusta.
Kuljettajan taitojen kehittymisen kannalta on ensin opittava kuormaimen käytön perusteet ja saavutettava sellainen liikkeiden automaatiotaso, jotta ajatuskapasiteettia riittää myös samaan aikaan tapahtuvalle ympäristön havainnoinnille ja työn suunnittelulle. Näin ollen harjoittelussa tulee lähteä liikkeelle aluksi kuormaimen hallinnasta ja edetä vasta sitten työn vaativampiin osiin. Omien taitojen kehittymistä kannattaa seurata tavoitteiden avulla. Riittävän taitotason saavuttamista esimerkiksi kuormatraktorityössä voi mitata taakka-ajan avulla.
Taakka-aika
Aika, joka kuluu yhden taakan nostamiseen kuormatilaan tai taakan nostamiseen kuormatilasta pinoon.
Tarkan aikarajan sijaan suoriutumista kannattaa mitata ylä- ja alarajat määrittävän aikaikkunan avulla. Aikaikkunan rajoina voidaan pitää esimerkiksi 25–40 sekuntia: harjoittelun alkuvaiheessa tavoite on lähempänä ylärajaa, ja taitojen kehittyessä sitä voi asteittain kiristää. Lyhyellä aikavälillä tavoitetta ei kuitenkaan kannata asettaa liian korkealle, jotta aikaa jää myös työn suunnittelulle.
Tämä oppimateriaali käsittelee puunkorjuun työmalleja, joiden tavoitteena on antaa kuljettajille hyvät perusteet metsäkoneilla työskentelyyn. Työmallilla tarkoitetaan ”Kuvausta järjestelmällisestä tavasta tehdä työtä, millä päästään kohtuullisella ponnistuksella hyvään lopputulokseen”. Työmallit pohjautuvat työpisteajatteluun keskittyen työnäkemä- (taktinen taso) ja työpistetasolla (operatiivinen taso) tapahtuvaan toimintaan. Suunnittelun työmalli puolestaan perustuu työskentelyyn leimikkotasolla (strateginen taso). Kukin työmalli soveltuu muutamia eroavaisuuksia lukuun ottamatta harvennus- ja päätehakkuulle.
Työnäkemä
Kuljettajan näkemäalue työpisteestä, jonka verran kuljettaja kykenee suunnittelemaan työtään eteenpäin. Sujuvan työrytmin varmistamiseksi työnäkemän tulisi olla 3–5 työpistettä eteenpäin ja muutama työpiste taaksepäin siitä pisteestä, jolla parhaillaan työskennellään.
Työn suunnittelutasojen osaamisella on suuri vaikutus puunkorjuun tuottavuuteen. Mitä useamman, mutta ennen kaikkea laajemman kokonaisuuden suunnittelun kuljettaja hallitsee, sitä todennäköisemmin hän on työssään myös tuottava. Kuljettaja voi olla esimerkiksi taitava koneenkäsittelijä, joka kykenee hallittuun ja tehokkaaseen toimintaan työpiste- ja työnäkemätasoilla. Ollakseen tuottava pidemmällä aikavälillä kuljettajan on osattava ottaa haltuun myös leimikkotasolla tapahtuva toiminta: kuinka varastopaikka suunnitellaan, ajouraverkosto suunnataan ja puut kuljetetaan metsästä, jotta työskentely olisi tuottavaa ja tienvarteen toimitettua puutavarakuutiometriä (m3) kohden kulutettu aika ja polttoainemäärä olisi mahdollisimman pieni.
Työn suunnittelutasojen osaamisen vaikutus työn tuottavuuteen puutavaran hakkuussa. Taitava kuljettaja hallitsee kaikki tasot.