Hyvin omaksuttu työmalli helpottaa työskentelyä työpisteessä. Samalla se edistää oppimista ja taitojen kehittymistä edelleen. Virheliikkeiden määrä vähenee, jäävä puusto ei vaurioidu eikä nosturin käyttö muutu konetta ja kuljettajaa rasittavaksi. Järjestelmällinen työskentelytapa ja siisti työnjälki edesauttavat myös kuormatraktorinkuljettajan työskentelyä.
Kuviorajoista ja tilanteesta riippuen osa työstä, kuten esimerkiksi leimikon aloituskohta, saatetaan joutua tekemään eri työmallilla kuin puuston muu korjuu. Hyvin haastavilla tai vaihtelevilla kohteilla työmalli voidaan joutua valitsemaan työpistekohtaisesti. Työmallista riippumatta työpistetyöskentelyssä keskeistä on hakkuulaitteen hallittu liike: haparoivia, edestakaisia liikkeitä eli niin sanottuja tuplatyövaiheita ei tehdä, ja liikkeet saadaan suoritettua kerralla valmiiksi. Tällöin myös hakkuulaitteen kulkema matka on lyhyt ja puun prosessointiin jää enemmän aikaa. Sama työn hallinnan merkitys pätee kaatosiirtomatkaan ja rungon siirtämiseen: rungon kuljetusmatkan minimoimisen ohessa tärkeää on, että puun kaadolle on tilaa ja että runko saadaan siirrettyä työskentelyalueelle prosessoitavaksi.
Poistettavien puiden kaatojärjestys määräytyy käytettävän työmallin perusteella. Ennen puun kaatoa arvioi, mitä tavaralajeja kaadettavasta rungosta tulee ja mihin eri puutavaralajien kasat sijoittuvat. Valitse puun kaatosuunta näiden tietojen pohjalta. Pyri syöttämään rungot jo tehdylle alueelle: kasvatushakkuulla jo harvennettuun metsikön osaan ja uudistushakkuulla jo hakatulle alueelle.
Kiinnitä huomiota tehtävien kasojen kokoon ja laatuun. Pyri välttämään yhden pölkyn kasoja. Pölkkyjen tulee olla kasoissa yhdensuuntaisesti ja siten, että pisimpien pölkkyjen päät ovat tasan kasan toisessa päässä. Lyhyempien pölkkyjen tulee olla näiden päiden välissä, mutta joko keskellä tai toisessa päässä kasaa riippumatta siitä, kummasta suunnasta ne on kasaan syötetty. Pyri tekemään ainoastaan yhden puutavaralajin kasoja.
Työskentely tehostuu sitä mukaa, kun työpisteiden välinen etäisyys kasvaa. Huomioi kuitenkin, että liian suuri työpisteiden väli lisää puustovaurioiden syntymisen riskiä harvennuksella. Työpiste on kooltaan sopiva silloin, kun puiden ottoetäisyys on 60–100 % nosturin maksimiulottuvuudesta. Työpisteeltä toiselle siirtymistä määrittävät reunapuiden lisäksi sivusektorilta poistettavat puut ja ajouralla olevat puut. Tarkasta tehty työjälki, ja kasvatushakkuulla myös harvennustiheys uuteen työpisteeseen siirtymisen aikana. Tarvittaessa peruuta takaisin edelliselle työpisteelle ja siisti työpiste loppuun, tai käytä aputyöpistettä.
Omaa taitotasoa voi ja kannattaa mitata tavoitteiden kautta. Puutavaran koneellisessa valmistuksessa omaa kehittymistä voi seurata esimerkiksi mittaamalla yhden puun valmistamiseen kuluvaa aikaa.
Tavoite-aika
Aika, joka kuluu yhden puun valmistamiseen sisältäen puun haltuunoton ja prosessointityövaiheen.
Rungon koko vaikuttaa merkittävästi tavoiteaikaan. Tarkan aikarajan sijaan suoriutumista kannattaakin mitata ylä- ja alarajat määrittävän aikaikkunan kautta. Esimerkiksi harvennuksella tilavuudeltaan noin sata litraa (0,1 m3) olevan rungon valmistamisen tavoiteaika voisi olla 25–40 sekuntia. Harjoittelun alkuvaiheessa tavoite voi olla lähempänä ylärajaa, ja taitojen kehittyessä aikatavoitetta voi asteittain kiristää. Tavoitetta ei kuitenkaan saa asettaa liian korkealle, jotta aikaa jää myös työn suunnittelulle, ja työtä jaksaa tehdä samalla tahdilla väsymättä pidemmän aikaa.
Rungon prosessoimiseen kuluva aika riippuu rungon koosta. Kuva ajanmenekistä ammattikuljettajilla. (Nurminen ym. 2006)
Toinen vaihtoehto on mitata yhden työpisteen valmistamiseen kuluvaa aikaa ja syntyneitä vaurioita esimerkiksi hakkuukonesimulaattorilla. Tällöin sama harjoitus voidaan toistaa, kunnes asetetut aika- ja laatutavoitteet on saavutettu. Tavoitteena on, että taitojen kehittymisen myötä metsäkoneenkuljettaja kykenee tarkastelemaan puutavaran valmistuksen prosessin toteutumista kokonaisuutena, ja havaitsemaan sieltä omia kehittymisen tarpeita ja mahdollisuuksia.