Luonto tulee säilyttää mahdollisimman puhtaana. Puunkorjuussa saattaa tapahtua kaikista varotoimenpiteistä huolimatta jotain sellaista, mikä aiheuttaa vaaraa metsäluonnolle tai vesistöille. Tällainen voi olla esimerkiksi mineraaliöljyä käyttävän koneen hydraulijärjestelmän tyhjentyminen tai polttoainesäiliön rikkoutuminen. Tällöin on tiedettävä, mihin toimenpiteisiin ja yhteydenottoihin tulee välittömästi ryhtyä. Vahinko on yleensä sitä vakavampi ja kalliimpi korjata, mitä hitaammin tieto kulkee ja mitä hitaammin toimenpiteisiin ryhdytään. Ympäristövahingon sattuessa sen aiheuttaja on yksiselitteisesti korvausvelvollinen aiheutuneisiin torjunta- ja puhdistuskustannuksiin. Öljyn saastuttama maa-aines tai turve on myös ongelmajätettä.
Ennakoivana toimenpiteenä mahdollisten metsäkoneiden aiheuttamien ympäristövahinkojen lieventämiseksi tulisi koneiden hydraulijärjestelmät pitää hyvässä kunnossa ja vuotamattomina. Näin ehkäistään vaurioita ja niistä syntyviä päästöjä luontoon. Päivittäin tulee tarkkailla öljyvuotoja, mm. koneiden hydrauliikkaletkujen ja -liittimien kuntoa ja tarvittaessa ryhtyä välittömästi ennalta ehkäiseviin korjaustoimiin. Epäsiisti, öljyinen kone kielii huolimattomasta asioiden hoitamisesta. Erityistä tarkkaavaisuutta pitää noudattaa työskenneltäessä pohjavesialueilla sekä ranta- ja saarityömailla.
Pohjavesialueet ovat öljyvuotojen kannalta erityisen arkoja. Urakanantajan tulee huolehtia siitä, että työmaan sijaitessa pohjavesialueella urakoitsijat ja työntekijät ovat asiasta tietoisia. Niillä työskenneltäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota koneiden kuntoon sekä välttää sellaisia toimenpiteitä, joiden seurauksena vähäisiäkin määriä öljyä voi päästä maaperään tai vesistöön. Pohjavesialueilla tai rantavyöhykkeillä tulisi välttää polttonesteiden säilytystä ja käsittelyä. Mikäli tämä on välttämätöntä, tulisi työmaalla käyttää kaksivaippaista VAK-säiliöitä, joka täytetään pohjavesialueen ulkopuolella ja tuodaan työmaalle vain tarvittaessa (Polttonesteiden…). Työkoneen tankkaustilanteessa noudatetaan erityistä huolellisuutta.
Huoltopaikkaa ei pidä sijoittaa siten, että sen läheisyydestä johtaa ojia tai painanteita puroihin tai vesistöihin. Mikäli mahdollista, ei huoltopaikkaa tulisi myöskään sijoittaa liian lähelle teitä tai polkuja. Työmaan ollessa pohjavesialueella tulee huoltopaikka mahdollisuuksien mukaan sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueilla tulee aina välttää suuria huoltotoimia, ja työmaalla tulee olla mahdollisimman vähän polttoainetta. Polttoaineen tankkauksessa ei saa päästää polttoainetta luontoon. Työnjohdon tulee tarkkailla ja valvoa poltto- ja voiteluaineiden säilytysastioiden kuntoa. Huomoitavaa on myös, että sertifikaatit voivat määrätä erilaisten kemikaalien varastoimisesta huoltopaikalla, joten varmista polttoaineen väliaikainen varastointi voimassa olevista ohjeista.
Siisteydestä huolehtiminen alkaa keräyspaikkojen järjestämisestä erilaisille jätteille. Ongelmajätteet tulee erotella heti ensimmäisessä keräilyvaiheessa. Ne toimitetaan nopeasti kunnolliseen säilytyspaikkaan jatkokäsittelyä odottamaan. Tavanomaiselle kaatopaikalle kelpaava materiaali erotellaan poltettavaksi soveltuvasta paperi- ja pahvijätteestä.
Ennakoivista varotoimenpiteistä huolimatta öljyä tai polttoainetta voi päästä kuitenkin valumaan maahan. Tällaisiinkin tapauksiin pitää varautua. Öljyvahingon sattuessa on torjunnan aloittamisen nopeus ensiarvoisen tärkeää. Jos öljy pääsee imeytymään syvälle maaperään, saastuneen maa-aineksen poistaminen on huomattavasti työläämpää ja kalliimpaa kuin välitön torjunta. Lisäksi on syytä muistaa, että öljyvahingon aiheuttaja maksaa torjunnasta aiheutuneet kulut, joten yrittäjillä on hyvä syy ylläpitää valmiutta välittömästi aloitettavaan öljyvahingon torjuntaan. Jokaisella hakkuuseen ja kuljetukseen osallistuvalla koneella ja autolla tulisi olla välineistöä öljyvahingon ensitorjuntaan. Jotta torjuntaa voidaan tehdä, tulee jokaisella hakkuutyömaalla olla saatavilla öljynimeytysmatto tai muuta öljyä imevää materiaalia, lapio ja jätesäkkejä. Lisäksi suositellaan öljyä läpäisemätöntä pressua huoltoalustaksi.
Hakkuutyömaalla tai metsätyökoneita huollettaessa ja korjattaessa syntyvät jätteet voidaan luokitella jälkikäsittelytarpeen perusteella ongelmajätteisiin, kaatopaikalle kelpaavaan jätteeseen sekä polttokelpoiseen jätteeseen. Ongelmajätteet ovat jätteitä, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Siksi ne on pidettävä erillään kaikista muista jätteistä, kuten jätepaperista, metalleista, lasista, energiajätteestä, biojätteestä tai muusta talousjätteestä. Myös erityyppiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan.
Ongelmajätteitä ovat muun muassa:
- musta voiteluöljy (kuten moottoriöljy)
- kirkas voiteluöljy (kuten hydrauli- ja vaihteistoöljy)
- biohajoavat öljyt (kuten esterit, rypsi- ja mäntyöljyt)
- pakkas-, jarru- ja kytkinneste
- säiliönpohjaöljy (vettä sisältävä polttoaine) – öljynerotuskaivoon kerääntynyt jäte
- liuotin- ja pesuainejäte
- kiinteä öljyinen jäte, kuten öljynsuodattimet, letkut, öljyiset trasselit
- maalijäte (myös spraypullot)
- romuakut
Öljyvahingon sattuessa ensimmäinen toimenpide on vaurion laajuuden kartoitus ja tarvittaessa turpeeseen imeytyksen välitön aloitus. Mikäli vaurio on vakava, tulee samalla ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen. Puhelinnumero kaikkialla Suomessa on 112. Ilmoituksen saatuaan aluehälytyskeskus lähettää paikalle pelastuslaitoksen henkilön päättämään tarvittavista toimenpiteistä. Tarvittavien torjuntatoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen kustantaa vahingon aiheuttaja. Sen sijaan hälytyksestä aiheutuneesta ensikäynnistä ei yleensä laskuteta. Suuremman vahingon kyseessä ollen on syytä ottaa yhteyttä myös urakanantajan työnjohtoon.
Suurin vahinkovaara on pohjavesialueilla sijaitsevilla työmailla. Myös vesistöjen ja purojen rannat ja niihin johtavat ojat ovat vaarallisia paikkoja. Tällöin pienikin letkurikko mineraalipohjaista öljyä käyttävässä koneessa voi aiheuttaa pohjavesien tai vesistöjen saastumisen. Jos öljyvuotopaikka on lähellä vesistöä, on kaivinkonetyö ja maa-aineksen poiskuljetus paljon halvempaa, kuin koko vesistön kunnostaminen tulevaisuudessa.
Edellä tarkoitetuista ympäristövahingoista on rangaistusvastuussa vahingon välitön aiheuttaja, siis roskaaja tai saastuttaja tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöjä. Puunkorjuutyömaalla metsänhakkuuoikeuden haltijalla on ensisijainen korvausvastuu oman työsuhteisen henkilöstönsä sekä koneyrittäjällä itsensä ja työsuhteisen henkilöstönsä aiheuttamista ympäristövahingoista. Tämän lisäksi metsänhakkuuoikeuden haltijalla on sopimusvastuu korjuun asianmukaisesta toteutuksesta kauppakumppaniinsa metsänomistajaan nähden. Myös urakointisopimus saattaa sisältää täsmennyksiä urakanantajan ja koneyrittäjän väliseen vastuunjakoon.