Uudistushakkuu

Uudistushakkuussa korjataan talteen nykyisen puusukupolven puusto ja varmistetaan uuden puusukupolven synty. Metsä voidaan uudistaa eri uudistamismenetelmin joko luontaisesti tai viljellen. Korjuun haasteena ei ole enää jäävän puuston vaurioiden minimoiminen, vaan puiden hallittu kaato sekä mitta- ja laatuvaatimukset täyttävien puutavaralajien tuottaminen.

Tasaikäisrakenteisessa metsänkäsittelyssä erilaisia uudistamitapoja ovat avo-, siemenpuu-, kaistale- ja suojuspuuhakkuu. Avohakkuu on uudistushakkuutapa, jossa poistetaan lähes kaikki uudistusalan puusto säästöpuuryhmiä, luontaisia taimiryhmiä, riistatiheikköjä ja säästettäviä luontokohteita lukuun ottamatta.  Siemenpuuhakkuu on männyn ja rauduskoivun luontaiseen uudistamiseen tähtäävä uudistushakkuutapa, jossa jätetään siemenpuiksi 50–100 hyvälaatuista valtapuuta hehtaarille männikössä ja 10–20 siemenpuuta hehtaarille rauduskoivulle uudistettaessa. Kaistalehakkuussa metsän hakataan aukeaksi kaistaleittain ja reunametsä siementää aukeaksi hakatun alueen. Suojuspuuhakkuu on kuusen luontaisen uudistamisen menetelmä, jossa hakkuualalle jätetään 100–300 suojuspuuta hehtaarille suojaamaan ja täydentämään jo syntynyttä kehityskelpoista taimiainesta. (Metsänhoidon suositukset 2023)

Suuren puun kaato

Suuri puu on puu, jonka siirtäminen pystyasennossa hakkuulaitteella ei ole mahdollista. Työn sujuvuuden kannalta keskeistä on kaadon onnistuminen haluttuun suuntaan. Valitse rungon kaatosuunta ja kaatopiste siten, että työpisteestä tuleva puutavaralajivirta voidaan kasata huolellisesti ja hallitusti haluttuun kohtaan. Suuntaa kaato valitun työmallin mukaiseen suuntaan, ja tähtää pystyssä olevien puiden väliin konkeloiden välttämiseksi. Jos mahdollista, niin suosi puun luonnollista kaatumissuuntaa. Huomioi tuuli, puun oksat ja latvusten runsaat lumikuormat, sillä ne aiheuttavat helposti muutoksia kaatosuuntaan ja voivat johtaa puun kaatumiseen koneen päälle. Tuulisissa olosuhteissa leimikon aloituskohta ja työmalli kannattaa valita yhdessä siten, että puiden kaatosuunta on myötätuuleen. Aurinkoisella säällä pyritään työskentelemään siten, että aurinko ei häikäise. Rinnemaastossa puut kannattaa kaataa ylärinteeseen päin, jolloin painovoima auttaa rungon prosessoinnissa. Varo kuitenkin sahaamasta maahan kaatosahauksen yhteydessä.

Kaato helpottuu, kun runkoa kevennetään pienellä rungon nostatuksella ylöspäin (esijännitys). Tarvittaessa paina puuta nosturilla kaatosuuntaan päin. Kaatosahauksen jälkeen nosta runkoa hieman ylös ja vedä tyvipää pois kannolta. Varo kuitenkin painattamasta puuta liikaa, sillä liika painattaminen saattaa aiheuttaa kaatohalkeamia tyvitukkiin.

Kaadon harjoittelun alkuvaiheessa kannattaa puun prosessointi aloittaa vasta sitten, kun on siirtänyt puun työskentelyalueelle. Taitojen kehittymisen myötä rungon syötön voi aloittaa jo puun kaatumisen aikana ja hyödyntää näin kaadossa syntyvää rungon liike-energiaa. Isoja puita ei kuitenkaan kannata prosessoida samalla hetkellä, kun iso runko kohtaa maanpinnan, koska rungon tärähtäminen voi aiheuttaa virheen pituuden mittaukseen ja vaurioittaa hakkuulaitetta.

Kaikkein järeimpien puiden kohdalla on turvallisinta irrottaa ote rungosta kaadon loppuvaiheessa, sillä puun rysähtäminen maanpintaan aiheuttaa voimakkaan tärähdyksen nosturiin ja sitä kautta koneeseen ja kuljettajaan. Puun karsinnan ja mittauksen onnistumista voi edesauttaa isoilla puilla ns. myötäilemällä runkoa. Pienillä rungoilla sekä väli- ja latvapölkyillä rungon myötäilyä ei välttämättä tarvita.

Rungon syöttövaiheessa hakkuulaite kannattaa asettaa riittävän alas, jotta karsiutuvat oksat eivät lennä hakkuulaitteen alta pölkkykasan päälle. Tukin katkonta aiheuttaa helposti katkaisuhalkeamia etenkin käsittelemättömän rungonosan alapuolelle. Kuljettaja voi vähentää katkaisuhalkeamien syntymistä heijaamalla runkoa alaspäin tai tukemalla katkaistavan pölkyn päätä maahan katkaisuhetkellä.

Karsiutuneet oksat jäävät työmallista riippuen joko työskentelyalueelle ajouran viereen kasoihin tai ajouralle. Mikäli hakkuutähteet kerätään energiakäyttöön, siirrä katkonnan lopuksi myös latvus oksakasaan.

Kaikkein järeimpien puiden kaataminen ei onnistu yhdellä kaatosahauksella, joten on käytettävä vastasahauksia hyödyntävää menetelmää. Järeimpien puiden kaadossa vaaditaan kaksi tai jopa kolme vastasahausta:

1. Päätä mihin suuntaan kaadat puun. Tehdessäsi päätöstä huomioi puun painopiste, tuuli ja auringon valo: pyri kaatamaan puut niiden luonnolliseen kaatosuuntaan ja/tai myötätuuleen.
2. Tee vastasahauksia kaatosuunnan puolelta noin 1/3 matkalta puun halkaisijasta.
3. Käännä hakkuulaite varovasti puun toiselle puolelle.
4. Tee kaatosahaus siten, että se sijaitsee vastasahausten alapuolella.

Tekemällä kaatosahauksen alemmaksi kuin vastasahaukset, vastasahausten ylempänä oleva reuna varmistaa, ettei runko vahingossa luiskahda kannolta alas rungon painatuksen aikana.

Uudistushakkuulle soveltuvia hakkuutyön työmalleja ovat sivullepäin kaato -työmalli ja eteenpäin kaato -työmalli. Kasvatushakkuun tavoin molempien työmallien hallinta on tärkeää, sillä tilanteen mukaan, kuten esimerkiksi työmaan aloituksessa, on osattava muuttaa totuttua työtapaa tilanteen vaatimalla tavalla. Lisäksi eteepäin kaato -työmallia käytetään yleisesti, kun hakkuutähteet kerätään talteen.