Hakkuukonetyöskentely perustuu työpisteajatteluun. Työpisteen keskipisteen muodostaa hakkuukoneen nosturin jalustan kohta. Työpisteen paikka ajouralla suhteessa kaadettaviin ja jääviin puihin puolestaan määräytyy hakkuutavan ja/tai työmallin perusteella. Hakkuukoneen työpiste sisältää käsitteet hakkuurintama, ajoura, etusektori, sivusektori, kaatopiste/ -suunta, ja katkontalinja.
Hakkuurintama
Koneen pituus- ja leveyssuunnassa sijaitseva käsittelemättömän ja käsitellyn puuston raja.
Työsektori
Nosturin ulottuvuusalue, jolla yletytään työskentelemään työpisteestä peruskonetta liikuttamatta. Työsektori jakaantuu ajouraan sekä etu- ja sivusektoreihin.
Kaatopiste ja kaatosuunta
Kaatopiste on yksittäiselle puulle tai puuryhmälle valittu tarkka maastonkohta, jota kohti puut kaadetaan työpisteessä. Käytetään erityisesti päätehakkuulla.
Katkontalinja
Työsektorilla sijaitseva linja, jossa rungon katkonta pölleiksi suoritetaan. Käytetään tavallisimmin uudistushakkuulla sivullepäin kaato -työmallissa, jossa katkontalinja sijaitsee hakkuulaitteen pituuden (noin 1,5 m) verran koneen rengaslinjan ulkopuolella. Muissa työmalleissa katkontalinjan sijainti riippuu käytettävästä työmallista.
Työskentely tapahtuu työpiste kerrallaan. Ajouraverkosto muodostuu työpisteiden muodostamasta ajolinjastosta. Sujuvan työrytmin varmistamiseksi työnäkemän tulisi olla 3–5 seuraavan työpisteen verran eteenpäin ja muutaman työpisteen verran taaksepäin siitä pisteestä, jolla parhaillaan työskennellään. Pimeällä työskenneltäessä työn suunnittelutaito korostuu, sillä pimeällä työnäkemä rajoittuu työvalojen valaiseman alueen kokoiseksi, eli se voi olla vain 1–2 työpistettä eteenpäin. Samoiten hyvin peitteinen metsä, tiheä kuusikko, vähentää eteenpäin suunniteltavien työpisteiden lukumäärää.
Työpisteitä on tärkeää havainnoida ja suunnitella eteenpäin. Metsäkoneenkuljettajan työnäkemän tulisi olla 3–5 työpistettä eteenpäin ja muutama taaksepäin siitä pisteestä, jossa parhaillaan työskennellään.
Ensimmäinen varsinainen hakkuun työpiste määräytyy uralla olevien puiden perusteella, joihin minimietäisyys on kaksi metriä ja työskentelyn kannalta sopiva etäisyys noin kolme metriä. Kasvatushakkuulla työpiste valitaan työmallista riippumatta jäävien ajouran varren reunapuiden perusteella.
Ajouranvarsipuu eli reunapuu
Kasvatushakkuulla ajouran varteen kasvamaan jätettävä puu, joka määrittää hakkuukoneen ja kuormatraktorin työpisteen, puutavarakasojen sijoittelut ja prosessointipaikat.
Reunapuut ovat lähimpänä ajouraa, jolla sekä hakkuukone että kuormatraktori operoivat. Näin ollen reunapuut ovat jäävistä puista alttiimpia niin runko- kuin juuristovaurioille. Lähimpänä konetta reunapuut rajoittavat myös ajouralta sivulle päin suuntautuvaa kuormaimen vapaata liikettä. On myös hyvä muistaa, että reunapuiden perusteella määritetään ajouran leveys. Näistä syistä reunapuut vaativat paljon huomiota kuljettajalta, minkä vuoksi on tärkeää osata valita sopivat reunapuut ajouran varrelle jo ennen siirtymistä seuraavalle työpisteelle (Ovaskainen 2009).
Koneen työpisteen sijoittamiskohtaan ajouralla vaikuttavat reunapuiden lisäksi sivusektoreilta poistettavat ja ajouralla olevat puut, mutta ennen kaikkea koneen ohjaamon ja nosturin jalustan välinen konegeometria. Pysähtymiskohta on valittu oikein silloin, kun nosturin jalusta on jäävien reunapuiden etupuolella, jolloin hakkuulaite on esteettömästi liikutettavissa etu- ja sivusektoreille poistettavien puiden tyvelle. Joissakin konegeometrioissa reunapuun joutuu sijoittamaan ohjaamon ja nosturin jalustan väliin kaukaa sivulta puuta otettaessa. Kuljettajan tulee nähdä poistettavan puun tyvelle.
Erilaisten nosturin jalusta – ohjaamo -konegeometrioiden vaikutus koneen sijoittamiseen suhteessa ajouran varren reunapuihin. Nosturin jalusta tulee sijoittaa reunapuiden etupuolelle ja kuljettajan tulee nähdä kaadettavan puun tyvelle.
Uudistushakkuulla työpisteen paikka määräytyy käytettävän työmallin mukaan. Koneen sijoittelussa tärkeimpiä tekijöitä ovat hakkuurintaman leveys ja koneen etäisyys hakkuurintamasta kulkusuunnassa. Päätyöpisteen lisäksi voidaan käyttää myös aputyöpistettä.
Aputyöpiste
Lisätyöpiste, jonka avullaviimeistellään senhetkistä tai valmistellaan seuraavaa työpistettä.
Aputyöpistettä käytetään tilanteen mukaan ja esimerkiksi silloin, kun poistettava puu on vaikeasti saatavissa päätyöpisteestä tai kun haetaan kauempana oleva runko ja palataan prosessoimaan se päätyöpisteelle. Esimerkiksi kasvatushakkuulla aputyöpistettä käytetään silloin, kun ajouran reunapuut sijaitsevat toisiinsa nähden huomattavasti eri linjassa, ja päätyöpisteeltä ei ylletä poistamaan kaikkia työsektorilta poistettavia puita. Myös maastoesteet ja huono näkyvyys voivat vaatia aputyöpisteen käyttöä. Turhaa aputyöpisteen käyttöä tulee kuitenkin välttää.