Metsäkoneyritysten palvelut
Metsäkoneyritykset vastaavat lähes kaikesta puunkorjuusta Suomessa. Metsäkoneyritysten toiminta on aikaisempaa laajavastuisempaa ja pitää sisällään hakkuun ja puutavaran lähikuljetuksen lisäksi metsänhoito- ja suunnittelutöitä. Metsänhoitotöistä yleisimpiä työlajeja ovat maanmuokkaustyöt. Suunnittelutöitä ovat esimerkiksi korjuuohjelmien laadinta, työmaasuunnittelu, työmaista ja niiden varasto- ja huoltopisteistä huolehtiminen, hakkuualueiden ennakkoraivaus, juurikäävän torjunta, tarkastusmittaukset, varastojen seuranta sekä tiestön hoito. Yritys voi tarjota myös manuaalista hakkuuta ja muita metsuritöitä, mikäli sillä on sopimus metsuriyrityksen kanssa tai palkattua metsurityövoimaa. Useimmat yritykset tekevät myös energiapuun korjuuta. Haketuksista ja metsähakkeen toimituksista vastaavat pääsääntöisesti siihen erikoistuneet yritykset.
Ammattimaisia koneyrityksiä on Suomessa noin 1500, joista noin 1100 tekee 90 % alan liikevaihdosta. Loput yritykset ovat osa-aikaisesti toimivia tai liikevaihdoltaan pieniä. Metsäkoneala työllistää noin 6500–7000 koneenkuljettajaa. Usein korjuuyritykset toimivat määrätyillä alueilla, jotka voivat olla varsin laajoja ja pienikin yritys voi työskennellä kaukana kotipaikkakunnasta, varsinkin kausiluonteisesti. Metsäkoneyritysten tärkeimpiä asiakkaita ovat isot metsäyhtiöt, Metsähallitus, omaa puunhankintaa harjoittavat sahateollisuusyhtiöt sekä metsänhoitoyhdistykset.
Alan yrityskoko on viime vuosina kasvanut ja osa yrityksistä on jo kymmenien koneiden ja työntekijöiden kokoisia. Yleensä yrityksellä on vain yksi pääasiakas ja kenties muutama pienempi asiakas, esimerkiksi paikallinen metsänhoitoyhdistys. Puunkorjuuyritysten toiminta on verkostoitunutta ja siksi asiakkaana on usein myös toinen koneyritys. Tämä tarkoittaa, että koneyritys myy palveluitaan toiselle koneyritykselle.
Koneyritysten rooli
Metsäyhtiöt siirtyivät puunkorjuun kokonaispalveluiden ostoon metsäkoneyrityksiltä 2000 –luvun alussa. Kaikissa isoissa metsäyhtiöissä kokonaispalveluiden osto on tällä hetkellä puunkorjuun urakoinnin päätoimintamalli. Laajavastuiseksi yrittäjyydeksi kutsutussa toimintamallissa puunhankintaorganisaatio tekee koneyrityksen kanssa pitkäaikaisen sopimuksen yleensä jonkin sovitun maantieteellisen alueen puunkorjuusta ja siihen liittyvistä muista palveluista.
Työmääristä ja tehtävistä, kuten korjuun suunnittelusta sekä laatukriteereistä, laadunvalvonnasta ja korjuuyrityksen laatujärjestelmän käytöstä sovitaan kirjallisilla sopimuksilla. Ostettavat palvelut kuvataan sopimuksissa. Laajavastuinen yritys vastaa resurssiensa mitoituksesta eli koneiden ja laitteiden hankinnasta sekä kuljettajien palkkauksesta ja työajoista. Tarvittavan lisäkapasiteetin yritys voi hankkia alihankintana kumppanuusyrityksiltään. Korjuuyrityksen oletetaan myös vastaavan henkilöstönsä ammattitaidosta ja sen kehittämisestä. Suurimmilla koneyrityksillä on palkattuja toimihenkilöitä, jotka huolehtivat korjuun ja muiden palvelujen suunnittelusta ja ohjauksesta.
Yritysten yhteistoiminnasta on syntynyt erilaisia toimintamalleja ja käytäntöjä laajavastuisen yrittäjyyden myötä. Yrittäjät ovat esimerkiksi perustaneet yhteisyrityksiä, jonka osakkaita he ovat. Korjuusopimus metsäyhtiön kanssa tehdään tällöin yhteisyrityksen nimiin. Verkostomuotoisessa toiminnassa yritykset tekevät keskinäiset sopimukset ali- tai osaurakoinnista tai tiettyjen palveluiden hankinnasta siihen erikoistuneelta yritykseltä. Metsäkuljetus on tyypillisimmin alihankintana hankittava palvelu. Yhteishankinnat ja -käyttö voivat parantaa kaluston, esimerkiksi lavettiauton käyttöastetta ja lisätä toiminnan kannattavuutta.
Yritysten liiketoiminnan kannattavuus
Ammattimainen taloushallinto on ehdoton menestyvän yrittämisen edellytys. Yrityksellä on oltava järjestelmät, joiden avulla pystytään seuraamaan kustannuksia ja tuottoja kone-, työntekijä-, asiakas- ja työmaakohtaisesti. Korjuun tuottavuutta eri olosuhteissa on syytä seurata jatkuvasti, jotta tarvittavat muutokset pystytään tekemään ajoissa. Tuottavuudesta iso osa selittyy kuljettajan osaamisella ja koneenkäsittelytaidolla, joten kuljettajien valinnalla, perehdyttämisellä ja lisäkoulutuksella voidaan vaikuttaa tehokkaasti koko yrityksen tulokseen. Usein on kyse pienistä parannuksista ja kokemusperäisen tiedon välityksestä kuljettajalta toiselle. Metsäkonekouluilla on myös hankkeita ja palveluja, joilla jo töissä olevien kuljettajien ammattitaitoa voidaan kehittää opastamalla tehokkaisiin työtapoihin.
Puunkorjuun ja muiden palvelujen on oltava yritykselle pitkällä aikavälillä kannattavaa ja sen on luotava mahdollisuudet yritystoiminnan kasvulle ja uusille investoinneille. Tulokselliseen toimintaan pääseminen edellyttää työlajiin sopivaa kalustoa, osaavaa henkilöstöä ja korkeaa resurssien käyttöastetta. Koneyrittäjien tekemien selvitysten mukaan kannattavuutta syöviä asioita ovat mm. ennakoimattomat seisokit.
Liiketoiminnan kannattavuuden kehittämisessä on olennaista kone-, kuljettaja-, ja työlajikohtaisen tuottavuuden seuranta asiakkaittain ja seurannan perusteella tehtävät kehittämistoimet. Suuri korjuun vuosisuorite ei tutkimusten mukaan takaa automaattisesti hyvää liiketoiminnan tulosta, vaan myös pieni korjuuyritys voi olla hyvinkin kannattava.
Puunhankintaorganisaation rooli
Metsäyhtiöissä laajavastuiseen yrittäjyyteen siirtyminen on merkinnyt yksittäisten urakointisopimusten vähentymistä. Tavoitteena on ollut siirtyminen yksittäisten koneiden ohjauksesta kokonaislogistiikan ja yrityksen ohjaukseen. Se on samalla mahdollistanut oman organisaation keventämisen ja yritysten erikoisosaamisen tehokkaamman käytön.
Korjuuyritysten korjuutavoitteet määritetään korjuuohjelmien avulla esimerkiksi vuosineljänneksittäin toimitustarpeiden ja varantojen mukaisiksi. Sopimusyritys vastaa sen jälkeen resursseista, töiden organisoinnista ja työnjohdosta. Korjuun suunnittelun ja seurannan apuna yritykset käyttävät tietojärjestelmiä, esimerkiksi WoodForce-palvelua. Järjestelmissä on rajapintoja, joiden avulla osa tiedoista on sekä yritysten että puunhankintaorganisaation käytettävissä.