Korjuun suunnittelu

Metsätehon opas

  • Sivukartta
  • Etusivu
  • Johdanto
    • Korjuun suunnittelun taustaa
      • Markkinoiden vaikutus puunhankintaan
      • Puun hankintalähteet
      • Metsävarat suunnittelun lähtökohtana
      • Raaka-aineen laadunhallinta
      • Energiapuun käyttö
    • Suunnittelun tasot
    • Roolien jakautuminen
  • Puukauppa
    • Kauppamuodot
      • Pystykauppa
      • Hankinta-, käteis- ja toimituskauppa
    • Energiapuukauppa
    • Puukaupassa huomioitavaa
    • Hinnoittelumenetelmät
      • Tavaralajihinnoittelu
      • Runko- ja järeysrunkohinnoittelu
      • Osarunkomenetelmä
      • Rungonosahinnoittelu
    • Puutavaran katkonta ja mittaus
  • Leimikon suunnittelu
    • Maastosuunnittelu
      • Korjuukohteen rajaus
      • Metsätilan rajojen selvitys
      • Maastomerkinnät
    • Hakkuutapa ja korjuumenetelmä
      • Harvennushakkuut
      • Harvennustavat – valinnan periaatteet
      • Harvennusvoimakkuus
      • Uudistushakkuutavat
      • Jatkuvan kasvatuksen hakkuut
      • Energiapuun korjuu
    • Hakkuu erityiskohteilla
    • Turvemaiden hakkuut
    • Ennakkoraivaus
    • Korjuuajankohdan valinta
    • Ajourien suunnittelu
    • Kantokäsittelytarve
    • Ympäristönhoito
    • Varastopaikat ja tiet
      • Varastopaikan suunnittelu
      • Varastointi tien varteen
      • Kuormausalueet
    • Työturvallisuus
  • Korjuun organisointi
    • Toimitustavoitteet
    • Kuusi näkökulmaa puunkorjuun organisointiin
    • Suunnitteluvastuut
    • Korjuuketjun valinta ja tuottavuus
    • Kausivaihtelu
    • Työmaiden korjuujärjestys
    • Myrskytuhojen korjuu
    • Energiapuun hankintaketjut
      • Energiapuun korjuu harvennus- ja päätehakkuussa
      • Energiapuun metsäkuljetus
      • Energiapuun varastointi
      • Energiapuun tuotantoketjut
  • Korjuun ohjaus
    • Korjuun työvaiheet
    • Työmaan korjuuohjeet
    • Tiedonhallinta puunkorjuussa
    • Suunnittelun tietojärjestelmät
    • Paikkatieto korjuukohteen suunnittelussa
      • Paikkatietoaineiston hankinta
      • Digitaaliset ilmakuvat ja laserkeilaus
      • Korjuukohdekartta
      • Kaavoitus
      • Satelliittipaikannuksen käyttö metsätaloudessa
    • Metsäkonetieto
      • Tiedonsiirtostandardi
      • Verkot ja tiedonsiirtopalvelut
      • Metsäkoneiden tietojärjestelmät
      • Korjuuyritysten tietojärjestelmät
    • Katkonnan ohjaus
      • Katkonnan ohjauksen käsitteitä
      • Esimerkki katkonnan jakaumaohjauksesta
      • Katkonta-automatiikka
      • Laadun vaikutus katkontaan
      • Katkonnan seuranta
      • Puutavaran merkinnät
    • Korjuusta kuljetukseen
      • Kuljetusten suunnittelu
      • Tienvarsivarastojen määrätiedot
      • Varastojen seuranta
    • Korjuun laadun varmistaminen
Olet täällä: Alkuun / Leimikon suunnittelu / Varastopaikat ja tiet / Kuormausalueet
Edellinen - Varastointi tien varteen
Seuraava - Työturvallisuus

Kuormausalueet

Kuormauspaikan valinnassa huomioidaan tehokkaan kuormauksen lisäksi erityisesti liikenneturvallisuus, työturvallisuus ja ympäristönsuojelu. Kuormauspaikassa muiden ajoneuvojen tulee voida ohittaa kuormattava ajoneuvo turvallisesti. Jos puutavara on tien vierellä niin, että kuormaus pysäköityyn ajoneuvoon liikenteelle vaaraa aiheuttamatta ei ole mahdollista, on puutavara siirrettävä turvallisempaan paikkaan kuormattavaksi.

Yleiset kuormausalueet

Jos puutavaraa joudutaan lyhytaikaisesti varastoimaan yleisen tien varteen, suositeltavinta on käyttää tähän tarkoitukseen rakennettuja kuormausalueita. Tietoa kuormausalueiden sijainnista ja vastuuhenkilöistä saa ELY-keskukselta. Kuormausalueet on merkitty maastoon erityisellä ”Puun kuormausalue”-merkillä. Näitä alueita on pyritty rakentamaan erityisesti paikkoihin, joissa alempi tiestö yhtyy pääteihin. Alueina on pyritty käyttämään mm. syrjään jääneitä entisiä tienpohjia, entisiä soranottoalueita ja tienrakennuksen varasto- ja läjitysalueita. Myös entisiä pysäköinti- ja levähdysalueita sekä muita levikkeitä on muutettu kuormausalueiksi. Kuormausalueen tarvitsijat voivat omalla kustannuksellaan rakentaa varastoalueen. Alueen liittämiseksi yleiseen tiehen tarvitaan ELY-keskuksen lupa.

Kuormausalueet ovat yleensä läpiajettavia, tai niillä on riittävän suuri kääntöpaikka. Kaluston lyhytaikainen säilytys näillä alueilla on sallittua. Osaa kuormausalueista voidaan käyttää myös muiden kuljetusten tarpeisiin. ELY-keskukset vastaavat yleiseen tiehen välittömästi liittyvien kuormausalueiden talvihoidosta ja muusta kunnossapidosta.

Pysäköimisalueita, poikkeustapauksissa levähdysalueita sekä tienpitoaineen ottamispaikkoja voi käyttää varasto- ja kuormausalueina ELY-keskuksen luvalla. Käytön jälkeen käyttäjän on siivottava alue ja korjattava mahdolliset vauriot.

Kuormauspaikan valinta

Kun puutavaraa varastoidaan yleisen tien varteen, on huomioitava, että kuormaus on kielletty sellaisissa tienkohdissa, joissa ajoneuvon pysäyttäminen on kiellettyä. Puutavaran kuormaus on kielletty myös silloin, kun sallittu ajonopeus on enemmän kuin 80 km/h, ellei tienpitäjältä ole saatu lupaa sallitun nopeuden tilapäiseen alentamiseen. Kuormauspaikan kohdalla suositellaan enintään 60 kilometrin nopeusrajoitusta.

Kuormauspaikan valinnassa huomioidaan tehokkaan kuormauksen lisäksi erityisesti liikenneturvallisuus, työturvallisuus ja ympäristönsuojelu. Kuormauspaikassa tulee muiden ajoneuvojen voida ohittaa kuormattava ajoneuvo turvallisesti. Jos puutavara on tien vierellä niin, että kuormaus pysäköityyn ajoneuvoon liikenteelle vaaraa aiheuttamatta ei ole mahdollista, on puutavara siirrettävä turvallisempaan paikkaan kuormattavaksi. Yleiseltä tieltä metsään menevä pisto, joka toimii varastoalueena siten, että kuormaamiselta tieltä vältytään.

Kääntöpaikka

Kääntöpaikan sijainti varastopaikkaan nähden, sen koko ja kunto selvitetään. Tarvittaessa kääntöpaikka kunnostetaan. Kääntöpaikkoja tulisi olla metsäteillä 1000–2000 metrin välein siten, että ne yhtyvät mahdollisuuksien mukaan kohtaamispaikkoihin.

Toimiva ja oikein tehty kääntöpaikka mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen kaukokuljetuksen.

Ajoneuvon kääntymisestä kääntöpaikalla ei saa aiheutua vaaraa muulle liikenteelle. Kääntöpaikka-alueita käytetään usein samalla puutavaran varastointiin ja lastaukseen. Silmukan muotoisen kääntöpaikan minimisäde on 16 m, mieluiten kuitenkin 20–30 m maastosta riippuen. Esimerkiksi kivet silmukan sisällä eivät saa haitata auton kääntämistä. Varsinkin pitkät hakeautot ja sivusyöttöiset hakkurit tarvitsevat normaalia isomman kääntöpaikan. Tien päässä oleva kääntöpaikka voi olla myös T-muotoinen.

Edellinen - Varastointi tien varteen
Seuraava - Työturvallisuus

Leimikon suunnittelu

  • Maastosuunnittelu
  • Hakkuutapa ja korjuumenetelmä
  • Hakkuu erityiskohteilla
  • Turvemaiden hakkuut
  • Ennakkoraivaus
  • Korjuuajankohdan valinta
  • Ajourien suunnittelu
  • Kantokäsittelytarve
  • Ympäristönhoito
  • Varastopaikat ja tiet
    • Varastopaikan suunnittelu
    • Varastointi tien varteen
    • Kuormausalueet
  • Työturvallisuus

Korjuun suunnittelu

Toimittanut
Heikki Ovaskainen
Veera Schildt

Julkaistu: 22.9.2022

Puuhuolto.fi

Muut puuhuollon oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:
Heikki Ovaskainen
Metsäteho Oy
050 300 6188
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2023 METSÄTEHO OY