Puunhankintaorganisaatioissa laajat myrskytuhot aiheuttavat yleensä suuriakin muutoksia suunniteltuihin työohjelmiin. Pienemmät tuhot pystytään yleensä sovittamaan normaaliin puunhankintaan. Myrskytuhon sattuessa toimenpiteet suunnitellaan tuhojen laajuuden ja vakavuuden mukaan. Pienten ja paikallisten myrskyjen sattuessa ei välttämättä tarvita erityistä viranomaisten ja metsäammattilaisten tekemää koordinaatiota. Laajojen tuhojen sattuessa on syytä toimia valtakunnallisen ja metsäkeskusten alueellisten myrskyvalmiussuunnitelmien mukaan.
Metsäkeskuksissa on nimetty yhteyshenkilö sekä paikalliset yhteistoimintaverkostot, jotta ensisijaiset raivaustyöt saadaan nopeasti käyntiin. Metsäkeskuksella on tiedotusvastuu alueellisista tuhoista ja velvollisuus antaa virka-apua. Metsänhoitoyhdistykset ovat omalla toiminta-alueellaan keskeisiä metsätuhon laajuuden selvittäjiä ja tiedonkerääjiä. Tuhojen laajuutta voidaan selvittää esimerkiksi ilmakuvausten ja maastokäyntien avulla.
Myrskytuhopuiden korjuu suunnitellaan korjattavan puun määrän ja sen arvioitujen käyttömahdollisuuksien mukaan. Ennen korjuuseen ryhtymistä myrskytuhoista tehdään puukauppa metsänomistajan kanssa tavalliseen tapaan. Paikalliset korjuu- ja kuljetusresurssit ja niiden tarpeet arvioidaan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin lisäresurssien hankkimiseksi muilta alueilta. Metsureiden tarpeen voi arvioida joko puunhankintaorganisaatio tai korjuuyritys. Metsuritöissä on annettava tarpeellinen työturvallisuuskoulutus ja selvitettävä eri osapuolten vastuut.
Metsälain mukainen velvoite korjuuseen
Myrskyn vahingoittamien ja kaatamien puiden korjuuta säätelee laki metsätuhojen torjunnasta. Erityisesti keväällä kaatuneet puut on korjattava pian, koska lisääntynyt lämpö saa hyönteiset iskeytymään niihin tehokkaasti. Kesän ukkosmyrskyjen ja syöksyvirtausten jälkeen puut on korjattava pian laatumuutosten (erityisesti männyn sinistymisen) välttämiseksi. Syys- ja talvimyrskyjen jälkeen korjuuseen on enemmän aikaa, koska kylmällä säällä metsätuhoja aiheuttavat sienet ja hyönteiset eivät leviä. Metsätuholain 5 §:n mukaan myrskytuhopuut on korjattava pois metsästä hyönteistuhovaaran välttämiseksi, tai on suoritettava toimenpiteitä metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten leviämisen estämiseksi.
Jos taimikkovaiheen ohittaneessa metsikössä on enemmän kuin 10 kiintokuutiometriä/ha vahingoittuneita kuusipuita, joiden tyviläpimitta on yli 10 senttimetriä, puiden omistaja on velvollinen poistamaan metsiköstä 10 kiintokuutiometriä ylittävän osan vahingoittuneista puista annettuun määräaikaan mennessä. Määräajat on esitelty alla. Vastaavasti jos taimikkovaiheen ohittaneessa metsikössä on enemmän kuin 20 kiintokuutiometriä/ha vahingoittuneita kaarnoittuneita mäntypuita, joiden tyviläpimitta on yli 10 senttimetriä, puiden omistaja on velvollinen poistamaan 20 kiintokuutiometriä ylittävän osan vahingoittuneista puista.
Metsälain mukaiset määräajat:
- Edellisen vuoden syyskuun 1. päivän ja kuluvan vuoden toukokuun 31. päivän välisenä aikana kaatunut kuusipuutavara kuljetetaan pois A-alueella viimeistään 15. päivänä heinäkuuta, B-alueella viimeistään 24. päivänä heinäkuuta ja C-alueella viimeistään 15. päivänä elokuuta.
- Edellisen vuoden syyskuun 1. päivän ja kuluvan vuoden toukokuun 31. päivän välisenä aikana kaatunut kaarnoittunut mäntypuutavara kuljetetaan pois A- ja B-alueella viimeistään 1. päivänä heinäkuuta ja C-alueella viimeistään 15. päivänä heinäkuuta.
- Kuluvan vuoden kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana kaatunut kuusipuutavara kuljetetaan pois A-alueella 30 päivän kuluessa hakkuuhetkestä.
Kartan yllä mainituista alueista ja niihin liittyvistä määräajoista löydät tästä.
Myrskytuhopuiden katkonta ja puun laatu
Kaatumistapa ja vahingoittumisen aste vaikuttavat järeiden myrskytuhopuiden käyttöön mekaanisessa puunjalostuksessa. Usein ohjeena on, että taipuneita ja rungosta katkenneita puita ei katkota tukeiksi, koska puun solukko on voinut vaurioitua, mikä vaikuttaa haitallisesti lopputuotteen ominaisuuksiin. Siten myrskytuholeimikoilla voi kuitupuuta tulla normaalia enemmän. Juurineen kaatuneista, katkeamattomista rungoista sen sijaan voidaan katkoa tukkia.
Sinistyminen ja laho aiheuttavat myrskytuhopuille merkittävän laaturiskin. Jos 20–25 % kaatuneen tai muuten vaurioituneen puun juurista toimii, puu voi säilyä hyvänä useammankin vuoden. Kosteissa ja varjoisissa (esim. pystypuita runsaasti) oloissa puu säilyy paremmin kuin paisteisissa olosuhteissa. Keväällä hyönteiset (mm. kirjanpainaja) iskeytyvät ja levittävät myös sinistäjäsieniä. Laho iskeytyy puihin vasta myöhemmin, ei merkittävästi vielä ensimmäisenä kesänä. Tuulenkaadot (ilman juuriyhteyksiä) kuivahtavat nopeasti.
Myrskytuhopuiden korjuun tuottavuus
Myrskytuhon ajankohta, olosuhteet sekä runkojen kaatumistapa ja –suunta vaikuttavat siihen, miten sujuvaa ja tuottavaa koneellinen korjuu on. Yhteen suuntaan kaatuneet puut voidaan yleensä käsitellä ilman metsurin apua. Eri suuntiin kaatuneiden runkojen katkonnassa sen sijaan voidaan käyttää metsuria mm. juurakon irrottamiseen. Turvallisuussyistä myrskytuhokohteessa metsurien yksintyöskentely on kielletty. Korjuutyön tuottavuus on myrskytuhokohteilla yleensä normaalia alhaisempi, mutta myrskytuhopuiden korjuu on tärkeää, koska siten voidaan vähentää sieni- ja hyönteistuhojen leviämisriskiä.
Myrskytuhojen raivausvastuut
- Teiden raivaus: tiehallinto (yleiset tiet) ja yksityisteiden tiekunnat
- Sähkölinjojen raivaus ja kunnostus: sähkönsiirtoyhtiöt
- Puhelinlinjojen raivaus: puhelinyhtiöt
- Pelastuslaitokset
- Terveyttä ja omaisuutta uhkaavan vaaran torjunta
- Osallistuvat myös jälkiraivaukseen
- Metsäalan ammattilaisilta voidaan pyytää raivausapua
- Muu raivaus ja metsätuhojen puunkorjuu: kiinteistön- ja metsänomistajat, metsäalan ammattilaiset