Korjuun suunnittelu

Metsätehon opas

  • Sivukartta
  • Etusivu
  • Johdanto
    • Korjuun suunnittelun taustaa
      • Markkinoiden vaikutus puunhankintaan
      • Puun hankintalähteet
      • Metsävarat suunnittelun lähtökohtana
      • Raaka-aineen laadunhallinta
      • Energiapuun käyttö
    • Suunnittelun tasot
    • Roolien jakautuminen
  • Puukauppa
    • Kauppamuodot
      • Pystykauppa
      • Hankinta-, käteis- ja toimituskauppa
    • Energiapuukauppa
    • Puukaupassa huomioitavaa
    • Hinnoittelumenetelmät
      • Tavaralajihinnoittelu
      • Runko- ja järeysrunkohinnoittelu
      • Osarunkomenetelmä
      • Rungonosahinnoittelu
    • Puutavaran katkonta ja mittaus
  • Leimikon suunnittelu
    • Maastosuunnittelu
      • Korjuukohteen rajaus
      • Metsätilan rajojen selvitys
      • Maastomerkinnät
    • Hakkuutapa ja korjuumenetelmä
      • Harvennushakkuut
      • Harvennustavat – valinnan periaatteet
      • Harvennusvoimakkuus
      • Uudistushakkuutavat
      • Jatkuvan kasvatuksen hakkuut
      • Energiapuun korjuu
    • Hakkuu erityiskohteilla
    • Turvemaiden hakkuut
    • Ennakkoraivaus
    • Korjuuajankohdan valinta
    • Ajourien suunnittelu
    • Kantokäsittelytarve
    • Ympäristönhoito
    • Varastopaikat ja tiet
      • Varastopaikan suunnittelu
      • Varastointi tien varteen
      • Kuormausalueet
    • Työturvallisuus
  • Korjuun organisointi
    • Toimitustavoitteet
    • Kuusi näkökulmaa puunkorjuun organisointiin
    • Suunnitteluvastuut
    • Korjuuketjun valinta ja tuottavuus
    • Kausivaihtelu
    • Työmaiden korjuujärjestys
    • Myrskytuhojen korjuu
    • Energiapuun hankintaketjut
      • Energiapuun korjuu harvennus- ja päätehakkuussa
      • Energiapuun metsäkuljetus
      • Energiapuun varastointi
      • Energiapuun tuotantoketjut
  • Korjuun ohjaus
    • Korjuun työvaiheet
    • Työmaan korjuuohjeet
    • Tiedonhallinta puunkorjuussa
    • Suunnittelun tietojärjestelmät
    • Paikkatieto korjuukohteen suunnittelussa
      • Paikkatietoaineiston hankinta
      • Digitaaliset ilmakuvat ja laserkeilaus
      • Korjuukohdekartta
      • Kaavoitus
      • Satelliittipaikannuksen käyttö metsätaloudessa
    • Metsäkonetieto
      • Tiedonsiirtostandardi
      • Verkot ja tiedonsiirtopalvelut
      • Metsäkoneiden tietojärjestelmät
      • Korjuuyritysten tietojärjestelmät
    • Katkonnan ohjaus
      • Katkonnan ohjauksen käsitteitä
      • Esimerkki katkonnan jakaumaohjauksesta
      • Katkonta-automatiikka
      • Laadun vaikutus katkontaan
      • Katkonnan seuranta
      • Puutavaran merkinnät
    • Korjuusta kuljetukseen
      • Kuljetusten suunnittelu
      • Tienvarsivarastojen määrätiedot
      • Varastojen seuranta
    • Korjuun laadun varmistaminen
Olet täällä: Alkuun / Korjuun organisointi / Työmaiden korjuujärjestys
Edellinen - Kausivaihtelu
Seuraava - Myrskytuhojen korjuu

Työmaiden korjuujärjestys

Korjuuajankohdan määrää ensisijaisesti maaston ja tiestön kantavuus. Ajankohta sovitaan yleensä puukaupan yhteydessä. Metsäsuunnitelman suositusta korjuuajankohdasta kannattaa korjuuta suunniteltaessa tarkistaa, kun tiedetään käytettävissä oleva korjuukalusto. Maastosuunnittelussa voidaan tarkemmin selvittää kantavuuteen ja korjuukelpoisuuteen vaikuttavat tekijät sekä korjuuvaurioriski. Kesä-, talvi- ja kelirikkokorjuuseen sopivat alueet voidaan rajata erilleen, jos ne ovat yksinään riittävän suuria.

Kausivaihtelu ja talvikorjuukelpoisten kohteiden korjuuongelmat aiheuttavat toiminnan volyymin vaihtelua, ajoittaista resurssipulaa ja ylimääräisiä koneiden siirtoja. Hakkuun ja metsäkuljetuksen ajanmenekkiin ja tuottavuuteen vaikuttavat olosuhdetekijät onkin hyvä arvioida jo suunnitteluvaiheessa, etenkin jos kustannuksiin on mahdollista vaikuttaa korjuuajankohdan valinnalla. Koneiden siirrot työmaiden välillä vähentävät työhön käytettävissä olevaa aikaa ja aiheuttavat kustannuksia. Siksi työmaiden ketjutus olisi hyvä tehdä maantieteellisesti niin, että koneiden siirtomatkat voitaisiin minimoida.

Työmaiden ketjutus ja koneiden siirrot

Korjuukohteiden hakkuujärjestystä suunniteltaessa pyritään maantieteellisesti toisiaan lähellä olevat työmaat ketjuttamaan niin, että koneiden siirtomatkat muodostuisivat mahdollisimman lyhyiksi. Varannon suuruus sekä korjuukohteiden olosuhteet ja ominaisuudet kuitenkin ratkaisevat kuinka hyvin korjuu voidaan alueellisesti keskittää. Jos korjuuyrityksellä on useita asiakkaita, tämä onnistuu paremmin edellyttäen, että koneita voidaan esimerkiksi tietojärjestelmien suhteen käyttää eri asiakkaiden korjuussa.

Koneiden siirtomatkojen lyhentäminen pienentää korjuuyrityksen toimintasädettä sekä vähentää konesiirtoihin kuluvaa aikaa. Koneiden siirtojen odotusaikoja sekä itse siirtoaikoja vähentämällä voidaan vaikuttaa korjuutoiminnan kustannustehokkuuteen; koneiden käyttöaste kasvaa laskien samalla korjuukustannuksia.

Konesiirrot hoidetaan yleensä lavettiautolla; vain aivan lyhyet siirrot tehdään koneella ajaen. Korjuuyrityksillä on tavallisesti siirtoihin tarvittava autokalusto. Erilaisilla konesiirtojärjestelyillä voidaan kuitenkin saavuttaa kustannussäästöjä. Keinoja voivat olla koneenkuljetuskaluston yhteisomistus kahden tai useamman yrityksen kesken, siirtokaluston vuokraus, alueyrittäjän tarjoamat siirtopalvelut osayrittäjille tai palvelun osto erilliseltä kuljetusyrittäjältä.

Resurssien käyttö

Puunhankintaorganisaation näkökulmasta käytettävissä olevien korjuuresurssien on alueellisesti vastattava pitkän ajan tarpeita. Toimitusten kannalta tärkeää ovat resurssien saannin varmuus myös poikkeustilanteissa sekä korjuukustannusten taso ja niiden ennakoitavuus. Yleensä sopimuksia tehtäessä arvioidaan korjuuyrityksen kaluston ja muiden toimintaresurssien vastaavuus tarpeisiin.

Työmäärien tasaaminen verkostoitumalla ja yhteistoiminnalla

Korjuuyrityksen on otettava korjuuta suunnitellessaan huomioon myös oman liiketoimintansa kannattavuus. Korjuupalveluiden tarjontamahdollisuuksiin vaikuttavat yrityksen ja hänen yhteistyökumppaneidensa korjuukaluston ja henkilöresurssien määrä ja laatu.

Korjuuyrityksen ei ole järkevää mitoittaa omaa korjuukalustoaan pelkästään ruuhkahuippujen mukaan. Verkostoitumalla ja yritysten yhteistoiminnalla on mahdollista tasata työmääriä. Korjuupalveluiden hankintamenettelyiden on oltava osapuolten keskenään sopimia, ja yritysten välillä on oltava asianmukaiset sopimukset töiden sisällöstä, taksoista ja laskutuksesta. Erikois- ja lisäkaluston hankintaan on perusteita, jos sen käytölle on vakaat näkymät ja kalustoa voidaan käyttää eri asiakkaiden tarpeisiin joustavasti tai myydä korjuupalvelua toisille korjuuyrityksille.

Korkea käyttöaste koettelee kuljettajaresursseja

Jotta koneisiin investoiminen olisi kannattavaa, tulisi koneiden käyttöasteiden olla mahdollisimman korkealla tasolla. Korkean käyttöasteen saavuttamiseksi koneiden on työskenneltävä useammassa kuin yhdessä työvuorossa osan vuotta. Tällöin metsäkoneyrityksellä on oltava riittävän suuret kuljettajaresurssit useamman työvuoron tekemiseen. Kuljettajaresurssit muodostuvat helposti haasteeksi, koska ammattitaitoista, tilapäistä työvoimaa ei aina ole käytettävissä.

Työvoiman pysyvyyden vuoksi kuljettajien ympärivuotinen työllisyys olisi turvattava. Parhaat mahdollisuudet tässä on suurilla koneyrityksillä, joissa on laaja-alaista toimintaa ja työtehtäviä voidaan tarvittaessa kierrättää. Kuljettajien työvuorot korjuuohjelmassa on suunniteltava työaikalain ja työehtosopimusten mukaisesti.

Edellinen - Kausivaihtelu
Seuraava - Myrskytuhojen korjuu

Korjuun organisointi

  • Toimitustavoitteet
  • Kuusi näkökulmaa puunkorjuun organisointiin
  • Suunnitteluvastuut
  • Korjuuketjun valinta ja tuottavuus
  • Kausivaihtelu
  • Työmaiden korjuujärjestys
  • Myrskytuhojen korjuu
  • Energiapuun hankintaketjut

Korjuun suunnittelu

Toimittanut
Heikki Ovaskainen
Veera Schildt

Julkaistu: 22.9.2022

Puuhuolto.fi

Muut puuhuollon oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:
Heikki Ovaskainen
Metsäteho Oy
050 300 6188
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2023 METSÄTEHO OY