Hyvä korjuulaatu on tärkeä asia sekä metsäyhtiölle että korjuuyritykselle, sillä se vaikuttaa sekä metsän terveyteen että metsänomistajan tyytyväisyyteen. Korjuun päätyttyä kuljettaja tai korjuuyrityksen toimihenkilö tarkistaa korjuulaadun. Myös metsäyhtiön toimihenkilöt tekevät korjuuyritys- ja hakkuukonekohtaisesti korjuulaatumittauksia, joiden avulla seurataan hakkuiden onnistumista.
Korjuulaatu pitää sisällään korjuujäljen laadun ja luonnonhoidon laadun. Korjuujäljen laatua arvioidessa kiinnitetään huomiota puuston ja maaperän tilaan. Esimerkiksi tarkistetaan runko- ja juuristovauriot, ajourapainaumat, ajouraväli ja -leveys sekä harvennusvoimakkuus. Luonnonhoidon laatua mitatessa ja arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka luonnonhoito on huomioitu hakkuussa. Esimerkiksi arvioidaan miten hyvin arvokkaat luontokohteet ovat säilyneet hakkuussa, onko monimuotoisuuden säilymiseksi jätetty puusto määrällisesti ja laadullisesti oikeanlaista, miten vesiensuojelu on huomioitu, onko maanmuokkaus ja energiapuun korjuu tehty suositusten mukaisesti ja onko maisemalliset tekijät huomioitu hakkuussa. Lisätietoa talousmetsien luonnonhoidon laadunarvioinnista löydät täältä. Luontolaadun arviointeja tehdään pääosin uudistushakkuualoilla ja luontaisen uudistamisen kohteilla, mutta korjuujälkeä tarkkaillaan erityisesti harvennushakkuukohteilla.
Hyvän korjuujäljen kriteerit harvennushakkuissa:
- Kasvatettavan puuston tiheys on harvennusmallin mukainen, ellei metsänomistajan kanssa ole sovittu poikkeavasta harvennusvoimakkuudesta. Kasvatettava puusto määritellään työpistekohtaisesti.
- Kasvatettavien puiden lukumäärän ala- ja yläraja työpisteessä saadaan kasvupaikan ja puuston keskiläpimitan mukaan.
- Keskiläpimitta on työpisteen kasvatettavien puiden toiseksi suurimman ja toiseksi pienimmän puun läpimittojen keskiarvo.
- Keskiläpimitan tarkka arviointi on tärkeää, jotta harvennusmalli antaa oikean jäävän puuston määrän. Keskiläpimitta-arvio on tarkistettava mittaamalla päivittäin.
- Tiheänä kasvaneissa, tuulille alttiissa ja riukuuntuneissa metsissä sekä suometsissä työpistekohtainen runkoluku jätetään ohjelukujen ylärajan tuntumaan.
- Aukkoisissa metsiköissä tiheiköt harvennetaan ohjelukujen välille ja aukkojen reunat jätetään ylärajan tuntumaan.
- Pystykarsitut metsiköt, sekametsiköt, erittäin kivisten maiden metsiköt ja tuhoista kärsineet metsiköt harvennetaan ohjelukujen alarajalle.
- Runko- ja juurivaurioita on enintään 5 % kasvatettavista puista.
- Koko ajourien väli harvennetaan tasaisesti, aukkoja ei saa tehdä eikä laajentaa, ellei metsänomistajan toiveissa ole muuta.
- Ajouraväli on vähintään 20 metriä. Ajouran leveys on kivennäismailla 4–4,5 metriä ja turvemailla 4–5 metriä. Ajouraväliä ja -leveyttä tarkkaillaan mittaamalla. Säästöpuuryhmät, lahopuusto, muinaisjäännökset, riistatiheiköt ja vesiensuojelu on huomioitu hakkuussa.