Korjuun suunnittelu

Metsätehon opas

  • Sivukartta
  • Etusivu
  • Johdanto
    • Korjuun suunnittelun taustaa
      • Markkinoiden vaikutus puunhankintaan
      • Puun hankintalähteet
      • Metsävarat suunnittelun lähtökohtana
      • Raaka-aineen laadunhallinta
      • Energiapuun käyttö
    • Suunnittelun tasot
    • Roolien jakautuminen
  • Puukauppa
    • Kauppamuodot
      • Pystykauppa
      • Hankinta-, käteis- ja toimituskauppa
    • Energiapuukauppa
    • Puukaupassa huomioitavaa
    • Hinnoittelumenetelmät
      • Tavaralajihinnoittelu
      • Runko- ja järeysrunkohinnoittelu
      • Osarunkomenetelmä
      • Rungonosahinnoittelu
    • Puutavaran katkonta ja mittaus
  • Leimikon suunnittelu
    • Maastosuunnittelu
      • Korjuukohteen rajaus
      • Metsätilan rajojen selvitys
      • Maastomerkinnät
    • Hakkuutapa ja korjuumenetelmä
      • Harvennushakkuut
      • Harvennustavat – valinnan periaatteet
      • Harvennusvoimakkuus
      • Uudistushakkuutavat
      • Jatkuvan kasvatuksen hakkuut
      • Energiapuun korjuu
    • Hakkuu erityiskohteilla
    • Turvemaiden hakkuut
    • Ennakkoraivaus
    • Korjuuajankohdan valinta
    • Ajourien suunnittelu
    • Kantokäsittelytarve
    • Ympäristönhoito
    • Varastopaikat ja tiet
      • Varastopaikan suunnittelu
      • Varastointi tien varteen
      • Kuormausalueet
    • Työturvallisuus
  • Korjuun organisointi
    • Toimitustavoitteet
    • Kuusi näkökulmaa puunkorjuun organisointiin
    • Suunnitteluvastuut
    • Korjuuketjun valinta ja tuottavuus
    • Kausivaihtelu
    • Työmaiden korjuujärjestys
    • Myrskytuhojen korjuu
    • Energiapuun hankintaketjut
      • Energiapuun korjuu harvennus- ja päätehakkuussa
      • Energiapuun metsäkuljetus
      • Energiapuun varastointi
      • Energiapuun tuotantoketjut
  • Korjuun ohjaus
    • Korjuun työvaiheet
    • Työmaan korjuuohjeet
    • Tiedonhallinta puunkorjuussa
    • Suunnittelun tietojärjestelmät
    • Paikkatieto korjuukohteen suunnittelussa
      • Paikkatietoaineiston hankinta
      • Digitaaliset ilmakuvat ja laserkeilaus
      • Korjuukohdekartta
      • Kaavoitus
      • Satelliittipaikannuksen käyttö metsätaloudessa
    • Metsäkonetieto
      • Tiedonsiirtostandardi
      • Verkot ja tiedonsiirtopalvelut
      • Metsäkoneiden tietojärjestelmät
      • Korjuuyritysten tietojärjestelmät
    • Katkonnan ohjaus
      • Katkonnan ohjauksen käsitteitä
      • Esimerkki katkonnan jakaumaohjauksesta
      • Katkonta-automatiikka
      • Laadun vaikutus katkontaan
      • Katkonnan seuranta
      • Puutavaran merkinnät
    • Korjuusta kuljetukseen
      • Kuljetusten suunnittelu
      • Tienvarsivarastojen määrätiedot
      • Varastojen seuranta
    • Korjuun laadun varmistaminen
Olet täällä: Alkuun / Leimikon suunnittelu / Hakkuutapa ja korjuumenetelmä / Harvennusvoimakkuus
Edellinen - Harvennustavat – valinnan periaatteet
Seuraava - Uudistushakkuutavat

Harvennusvoimakkuus

Harvennushakkuun ajankohta ja sopiva harvennusvoimakkuus tarkistetaan yleensä harvennusmallista. Harvennusmalleilla pyritään varmistamaan puuntuotannollisesti optimaalinen kasvatustiheys. Se on käytännön toimintaa varten laadittu ohje, jonka mukaan harventamalla metsikkö säilyy täysituottoisena, ja hakkuussa saadaan tarkoituksenmukainen hakkuukertymä. Ajantasaiset harvennusmallit ja runkolukuohjeet löytyvät Tapion julkaisemasta Metsänhoidon suosituksista.

Harvennusmallia voimakkaampi harvennus lisää välittömiä puunmyyntituloja, mutta voi esimerkiksi nostaa lumi- ja tuulituhojen riskiä. Toisaalta useat, hyvin lievät harvennukset, joissa poistuma on pieni, eivät yleensä ole perusteltuja korjuun heikon kannattavuuden ja korjuuvaurioiden riskin vuoksi. Ylitiheydestä kärsineissä, tuuli- ja lumituhoille alttiissa metsiköissä puuston määrä on syytä jättää harvennusmallien jäävää puustoa kuvaavan vyöhykkeen yläpuoliskoon. Lumi- ja myrskytuhoriskin takia harvennushakkuussa kerralla poistettavan puuston määrä saisi olla enintään 1/3 puuston tilavuudesta. Harvennusmallien vyöhykkeen alapuoliskoon voidaan harventaa pystykarsitut metsiköt, sekametsiköt, erittäin kivisten maiden metsiköt sekä koivikot, joihin on syntynyt kehityskelpoinen kuusialikasvos.

Harvennusmallin käyttö

Puulajeittain ja kasvupaikkatyypeittäin laaditut harvennusmallit osoittavat valtapituuden ja pohjapinta-alan perusteella metsikön harvennustarpeen ja kasvamaan jätettävän puuston määrän. Metsälain perusteella säädetyt vaatimukset kasvatushakkuussa kasvamaan jätettävästä puustosta asettavat ehdottoman pohjapinta-alaminimin harvennusvoimakkuudelle.

Harvennusmalleissa on kuvattu valtapituuden ja puuston tiheyden perusteella rajat, joiden sisällä metsikön käsittelyssä on turvallista pysyä, kun tavoitteena on hyvä puuntuotannollinen ja taloudellinen tulos. Suosituksessa on esitetty kahdenlaisia harvennusmalleja: puuston valtapituuteen ja pohjapinta-alaan perustuvat sekä valtapituuteen ja runkolukuun perustuvat harvennusmallit. Ensiharvennuksissa suositellaan ensisijaisesti käyttämään valtapituuteen ja runkolukuun perustuvia harvennusmalleja. Myöhemmissä harvennuksissa suositellaan käyttämään pohjapinta-alaan ja valta- pituuteen perustuvia malleja. Hoitamattomien metsien hoitoon on kehitetty omat runkolukuun perustuvat harvennusmallit.

Harvennusmallit löydät Tapion metsänhoidon suosituksista liitteestä 5.

Selvitettäessä harvennustarvetta harvennusmallien avulla täytyy mitata puuston pohjapinta-ala. Sen mittaus onnistuu relaskoopin avulla.
Mitattaessa jäävän puuston pohjapinta-alaa relaskoopin avulla, koealojen sijoittelulla on merkitystä. Ajourien vaikutus jäävän puuston määrään tulee huomioiduksi, kun koealat sijoitetaan siten, että ura ei ole yliedustettuna mittauksissa, muttei jää kokonaan huomioimattakaan.

Harvennusvoimakkuuden mittaaminen runkoluvun avulla

Hakkuun aikana hakkuukoneen kuljettaja seuraa harvennusvoimakkuutta jäävän puuston runkoluvun avulla. Lisäksi korjuukohteelta mitataan säännöllisesti jäävän puuston pohjapinta-ala relaskooppikoealoilta ja sitä verrataan harvennusmallin edellyttämään tavoitepohjapinta-alaan. Näin varmistutaan siitä, että kasvamaan jää riittävä määrä puustoa.

Harvennushakkuun aikana kuljettaja varmistaa sopivan harvennusvoimakkuuden toteutumisen runkolukutaulukoiden avulla. Runkoluku selvitetään laskemalla kuinka monta runkoa säteeltään 11 metriä olevan puoliympyrän sisään jää.

Runkolukutaulukot

Pohjois-Suomi

Väli-Suomi

Etelä-Suomi

Pohjois-Suomi

Väli-Suomi

Etelä-Suomi

Edellinen - Harvennustavat – valinnan periaatteet
Seuraava - Uudistushakkuutavat

Leimikon suunnittelu

  • Maastosuunnittelu
  • Hakkuutapa ja korjuumenetelmä
    • Harvennushakkuut
    • Harvennustavat – valinnan periaatteet
    • Harvennusvoimakkuus
    • Uudistushakkuutavat
    • Jatkuvan kasvatuksen hakkuut
    • Energiapuun korjuu
  • Hakkuu erityiskohteilla
  • Turvemaiden hakkuut
  • Ennakkoraivaus
  • Korjuuajankohdan valinta
  • Ajourien suunnittelu
  • Kantokäsittelytarve
  • Ympäristönhoito
  • Varastopaikat ja tiet
  • Työturvallisuus

Korjuun suunnittelu

Toimittanut
Heikki Ovaskainen
Veera Schildt

Julkaistu: 22.9.2022

Puuhuolto.fi

Tietosuojaseloste
Lisätietoa evästeistä

Muut puuhuollon oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:
Heikki Ovaskainen
Metsäteho Oy
050 300 6188
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2025 METSÄTEHO OY