Jatkuvassa kasvatuksessa metsän rakenne säilytetään peitteisenä. Tavoitteena on kerroksellinen ja eri-ikäisrakenteinen metsä, jossa kasvaa eri kehitysvaiheessa olevia puita: taimia sekä nuoria, varttuneita ja järeitä puita. Tavoitteeseen pääsemiseksi hakkuut tehdään poiminta-, pienaukko-, siemenpuu- tai ylispuuhakkuina. Monipuolisia, puuston kehitystä tukevia hakkuita tarvitaan erityisesti pyrittäessä muuttamaan tasarakenteista jaksollisen kasvatuksen metsää eri-ikäismetsäksi. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita koskevat samat metsän- ja luonnonhoidon laatuvaatimukset kuin tasaikäisrakenteisen metsän hakkuita.
Eri-ikäisrakenteinen metsä
Eri-ikäisrakenteisessa metsässä hakkuut toistuvat useammin kuin tasaikäisrakenteisessa metsässä. Eri-ikäismetsän poimintahakkuiden toistumiseen vaikuttavat korjattavissa oleva puumäärä ja tarve pitää alikasvos mahdollisimman hyväkuntoisena ja metsä uudistumiskykyisenä. Poimintahakkuut toistuvat Etelä-Suomessa tavallisimmin 10–20 vuoden välein riippuen kasvupaikasta ja hakkuun voimakkuudesta. Pohjois-Suomessa puusto kasvaa hitaammin, jolloin hakkuiden väli on myös pitempi eli tyypillisesti vähintään 20 vuotta tai enemmän. Hakkuiden ajoittamisen kanssa on oltava tarkkana, sillä mikäli hakkuita tehdään liian usein, jää hehtaarikohtainen poistuma liian pieneksi, hakkuun tuottavuus on alhainen ja yksikkökustannus korkea. Jos hakkuiden väli on pitkä, metsä voi kasvaa liian tiheäksi, jolloin uudistuminen ja alikasvoksen kehitys kärsivät.
Eri-ikäisrakenteisen metsän on tarkoitus uudistua alikasvoksen avulla luontaisesti. Isojen puiden poiston jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta ja syntyy tilaa kokonaan uusien taimien syntymiselle. Elinvoimainen alikasvos lisää eri-ikäiskasvatuksen onnistumisen todennäköisyyttä ja siksi alikasvoksen potentiaalin selvitys ennen eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen siirtymistä on tärkeää. Syntyvien luonnontaimien määrä vaihtelee merkittävästi vuosittain. Kuusella hyviä siemenvuosia on Etelä-Suomessa kerran tai kaksi kymmenessä vuodessa ja pohjoisessa harvemmin. Männyllä hyvät siemenvuodet toistuvat noin kolme kertaa vuosikymmenessä Etelä-Suomessa ja tyypillisesti yli 10 vuoden välein Pohjos-Suomessa.