Hakkuutavalla tarkoitetaan metsään kohdistuvaa käsittelytapaa. Esimerkiksi harvennus, uudistushakkuu ja energiapuunkorjuu ovat hakkuutapoja. Hakkuutapa ei ota kantaa siihen, millä menetelmällä puiden korjuu tapahtuu. Korjuumenetelmällä vastaavasti tarkoitetaan puunkorjuun suoritustapaa. Esimerkiksi koneellinen puunkorjuu, metsurityönä tapahtuva puunkorjuu, tavaralajiperusteinen puunkorjuu tai rankana korjuu energiapuunkorjuussa ovat korjuumenetelmiä.
Hakkuutavoista sovitaan puukaupan yhteydessä. Hakkuutapa vaikuttaa olennaisesti korjattavan puuston määrään ja ominaisuuksiin, korjuun ajoitukseen, korjuuketjun ja kaluston valintaan ja puunkorjuun taloudelliseen lopputulokseen. Hakkuutapa määräytyy metsänkasvatuksen tavoitteiden ja metsänomistajan päätösten mukaan ja on siten asia, johon korjuun suunnittelija ei yleensä voi vaikuttaa. Ennen hakkuuta tehtävässä maastosuunnittelussa varmistetaan hakkuutavan sopivuus puuston ja kasvatustavoitteiden mukaiseksi.
Tutustutaan seuraavaksi erilaisiin hakkuutapoihin.