Ajourien suunnittelun tekee usein hakkuukoneenkuljettaja, mutta etukäteen sen voi tehdä esimerkiksi metsäkoneyrityksen työnjohtaja tai erikseen palkattu maastosuunnittelija.
Erityisesti harvennushakkuissa ajouraverkko on syytä suunnitella etukäteen. Ajourien suunnittelu aloitetaan tienvarsivarastolta. Kokoojaurat muodostavat ajouraverkon rungon. Kokoojaurat tulee sijoittaa parhaiten kantaviin maastonkohtiin, koska niiden tulee kestää useita ajokertoja. Keruu-urat lähtevät kokoojauralta ja muodostavat läpiajettavia lenkkejä. Yksittäisiä pistouria voidaan käyttää täydentämään pääasiallisten ajourien muodostamaa verkkoa.
Ajourien suunnittelu kannattaa kaiken kaikkiaan tehdä huolella. Epäselvä ajouraverkko lisää ajokertoja ja aiheuttaa vajaakuormia. Kesäaikaisessa korjuussa metsäkuljetus on sopeutettava ajouraverkostoon ja kantavuusolosuhteisiin. Tavoitteena on ajaa mahdollisimman täysiä kuormia, jotta ajokerrat saadaan vähiin. Monilajikuormien teko ja purku on siksi hallittava.
Ajouran leveys ja ajouraväli
Ajourien keskimääräinen leveys harvennushakkuissa saa olla metsänhoitosuositusten mukaan kivennäismaalla 4,0–4,5 metriä ja turvemaalla 4,0–5,0 metriä. Ajouravälin tulisi olla vähintään 20 metriä. Keskikokoisille ja suuremmille hakkuukoneille tämä sopii yleensä hyvin, koska puomin pituus on yleensä noin 10 metriä. Pieniä koneita käytettäessä käytetään usein 30 metrin ajouraväliä, jolloin hakkuussa aukaistaan varsinaiset ajourat ja niiden väliin samansuuntainen hakkuu-ura. Hakkuu-uran leveys on alle 3 metriä. Metsurityönä tehtävässä ensiharvennuksessa tulisi myös käyttää 20 metrin ajouraväliä ja perustaa ajouraverkosto jo myöhempiä harvennuksia ajatellen. Metsurihakkuussa ja pienimpiä hakkuukoneita käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ajouran leveys on riittävä metsäkuljetuksessa käytettävälle kalustolle. Leveimmillä teloilla varustellun kuormatraktorin ulkoleveys voi olla 3,5 metrin luokkaa, jolloin erityisesti mutkissa ajoura on syytä avata suositusta leveämmäksi juurenniskavaurioiden välttämiseksi.
Osa ajourien vaatimasta tilasta jää puiden kasvutilana käyttämättä, vaikka urien reunapuusto sitä hyödyntääkin. Tiheimmissä ensiharvennuksissa ajouraverkon kasvutilaa varaava vaikutus on suurimmillaan, koska silloin noin puolet (noin 2 metriä) ajouran kokonaisleveydestä on pois puuston kasvutilasta. Tämä vastaa noin 10 % metsikön pinta-alasta. Yksi lisämetri ajouran leveydessä kasvattaa osuuden jo 1½ -kertaiseksi. Seuraavissa harvennuksissa ajouraleveyden merkitys vähenee, koska puiden välinen keskietäisyys kasvaa ja jopa ylittää normaalin ajouraleveyden. Myöhemmissä harvennuksissa on syytä hyödyntää olemassa olevaa ajouraverkostoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta uusia ajouria ei tarvitsisi tehdä.
Kunnostusojitusalueiden ajouraverkosto
Kunnostusojitusalueella ajouraverkosto on suunniteltava tapauskohtaisesti kantavuuden ja ojalinjaston mukaan, yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Pääsääntöisesti pyritään kuitenkin samanlaisiin ajouraverkostoihin kuin kivennäismaallakin. Verkoston perustan muodostavat perkaus- ja täydennysojalinjat, koska niiltä puusto poistetaan joka tapauksessa. Ajoura voi olla ojalinjojen välissä saralla, ojan läheisyydessä tai ojia vasten. Ajouran sijoittamista ojan päälle on syytä välttää huonoissa kantavuusolosuhteissa koska painuneet penkat sortuvat helposti kunnostettuun ojaan.
Vanhat ajourat voivat olla niin painuneita, ettei niitä voi käyttää enää toisessa harvennuksessa. Tällöin voi tulla kyseeseen ajourien pääsuunnan kääntäminen poikittain ojalinjastoon nähden. Silloin kunnostettava ojalinja avataan uudelta ajouralta käsin. Myös hakkuu-uramenetelmän käyttö on mahdollinen ratkaisu; hakkuutähteiden vähäisempi määrä ajouralla on otettava tällöin huomioon. Yhdysuraa (kokoojauraa) käytetään harkiten maastovaurioiden välttämiseksi ja hyödynnetään mahdollinen kangasmaa. Jyrkät mutkat aiheuttavat raiteistumista ja jopa koneiden uppoamisia. Pintavalutuskenttien yli ajouria ei saa johtaa. Hajautettu varastointi on tehokas keino vähentää ajokertoja ajourilla.