Kun käytetään tavaralajihinnoittelua, puukaupassa sovitaan puutavaralajeista, joita valmistetaan kaupan kohteena olevan alueen puista. Puulajit, puuston rakenne, järeys ja laatu sekä hakkuutapa (hakkuutapa tarkoittaa esimerkiksi harvennushakkuuta) määrittävät mitä puutavaralajeja voidaan hakata. Kaupan yhteydessä sovitaan puutavaralajien mitoista, laatuvaatimuksista sekä hinnoittelumenetelmästä. Samoin sovitaan kunkin puutavaralajin mittaustapa. Energiapuun osalta sovitaan hinnoittelun perusteet ja energiapuun määrän mittaustapa.
Yleensä kauppa sovitaan koskemaan kaikkia puukauppakohteelta kertyviä puutavaralajeja. Kaupan teon jälkeen ostaja määrittää eri puutavaralajeille niiden toimituspaikat. Kaupanteon ja korjuun välillä voi kuitenkin kulua aikaa, jolloin alkuperäinen suunnitelma ei ehkä enää vastaakaan sen hetkistä puutavaran toimitustarvetta. Silloin puutavaralajeja ja niiden toimituspaikkoja voidaan joutua muuttamaan niissä puitteissa kuin puukaupassa sovittujen mittojen sisällä on mahdollista.
Hinnoittelu
Tavaralajihinnoittelussa ostaja ja myyjä sopivat kustakin puutavaralajista maksettavan yksikköhinnan. Ainespuutavaralajeilla yksikköhinnoittelu on yleensä tilavuusperusteinen (tilavuus kuoren päältä). Energiapuutavaralajeilla hinnoittelun perusteena käytetään erilaisia tekijöitä, esimerkiksi massaa, energiasisältöä, irto- tai kiintotilavuutta. Hakkuutähteiden tai kantojen määrä voidaan laskea myös katkotun puulajikohtaisen ainespuun määrän tai hakkuualueen pinta-alan mukaan.
Puutavaralajista maksettava kauppahinta määräytyy kyseisen puutavaralajin kokonaispuumäärän mittaustuloksen ja sen yksikköhinnan mukaan. Käytettävästä mittausmenetelmästä sovitaan puukauppaa tehtäessä. Tavaralajihinnoittelussa keskeisiä ovat käytettävät mitta- ja laatuvaatimukset, joiden mukaan puutavaran katkonta tehdään eri puutavaralajeihin.
Tavaralajimenetelmän mitta- ja laatuvaatimukset
Yleisiä puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksia ei ole, vaan jokaisella metsäyhtiöllä on omat puutavaralajinsa ja niiden mukaiset mitat ja laatukriteerit. Puutavaralajit ovat yleensä tehdas- tai tuotekohtaisia ja johdettu raaka-ainevaatimuksista. Vaatimuksista yleisimpiä ovat puutavaralajin minimiläpimitta, tyven maksimiläpimitta ja sallitut pituudet sekä puutavarassa sallittu oksaisuus, laho ja muut viat.
Käyttöön vakiintuneet puutavaralajit ja niiden yleisesti käytössä olevat mitat
Alla taulukko vakiintuneista puutavaralajeista. Toisessa sarakkeessa kerrotaan mihin kyseistä puutavaralajia käytetään. Kolmannessa sarakkeessa näet puutavaralajin pituuden vaihteluvälin, ja viimeisessä sarakkeessa on puutavaralajin minimilatvaläpimitta.
Puutavaralaji | Käyttömuoto | Pituus | Minimi- latvaläpimitta |
---|---|---|---|
tukki | sahaus, vanerin ja viilun valmistus | 310 – 610 cm 30 cm pituusmodulit | 15 – 20 cm |
pikkutukki | sahaus | 310 – 430 cm | 10 – 15 cm |
parru | sahaus | 310 – 670 cm | 12 – 18 cm |
pylväs | pylväiden valmistus | 700 – 1500 cm | 17 cm – |
kuitupuu | massan valmistus | 270 – 320 cm | 6 – 8 cm |
kuitupuuranka | massan valmistus | 270 – 550 cm | 6 – 8 cm |
karsittu ja karsimaton energiapuuranka | energia | min n. 250 cm | – |
latvusmassa | energia | – | – |
kannot | energia | – | – |
metsähake ja murske | energia | – | – |