Korjuun suunnittelu

Metsätehon opas

  • Sivukartta
  • Etusivu
  • Johdanto
    • Korjuun suunnittelun taustaa
      • Markkinoiden vaikutus puunhankintaan
      • Puun hankintalähteet
      • Metsävarat suunnittelun lähtökohtana
      • Raaka-aineen laadunhallinta
      • Energiapuun käyttö
    • Suunnittelun tasot
    • Roolien jakautuminen
  • Puukauppa
    • Kauppamuodot
      • Pystykauppa
      • Hankinta-, käteis- ja toimituskauppa
    • Energiapuukauppa
    • Puukaupassa huomioitavaa
    • Hinnoittelumenetelmät
      • Tavaralajihinnoittelu
      • Runko- ja järeysrunkohinnoittelu
      • Osarunkomenetelmä
      • Rungonosahinnoittelu
    • Puutavaran katkonta ja mittaus
  • Leimikon suunnittelu
    • Maastosuunnittelu
      • Korjuukohteen rajaus
      • Metsätilan rajojen selvitys
      • Maastomerkinnät
    • Hakkuutapa ja korjuumenetelmä
      • Harvennushakkuut
      • Harvennustavat – valinnan periaatteet
      • Harvennusvoimakkuus
      • Uudistushakkuutavat
      • Jatkuvan kasvatuksen hakkuut
      • Energiapuun korjuu
    • Hakkuu erityiskohteilla
    • Turvemaiden hakkuut
    • Ennakkoraivaus
    • Korjuuajankohdan valinta
    • Ajourien suunnittelu
    • Kantokäsittelytarve
    • Ympäristönhoito
    • Varastopaikat ja tiet
      • Varastopaikan suunnittelu
      • Varastointi tien varteen
      • Kuormausalueet
    • Työturvallisuus
  • Korjuun organisointi
    • Toimitustavoitteet
    • Kuusi näkökulmaa puunkorjuun organisointiin
    • Suunnitteluvastuut
    • Korjuuketjun valinta ja tuottavuus
    • Kausivaihtelu
    • Työmaiden korjuujärjestys
    • Myrskytuhojen korjuu
    • Energiapuun hankintaketjut
      • Energiapuun korjuu harvennus- ja päätehakkuussa
      • Energiapuun metsäkuljetus
      • Energiapuun varastointi
      • Energiapuun tuotantoketjut
  • Korjuun ohjaus
    • Korjuun työvaiheet
    • Työmaan korjuuohjeet
    • Tiedonhallinta puunkorjuussa
    • Suunnittelun tietojärjestelmät
    • Paikkatieto korjuukohteen suunnittelussa
      • Paikkatietoaineiston hankinta
      • Digitaaliset ilmakuvat ja laserkeilaus
      • Korjuukohdekartta
      • Kaavoitus
      • Satelliittipaikannuksen käyttö metsätaloudessa
    • Metsäkonetieto
      • Tiedonsiirtostandardi
      • Verkot ja tiedonsiirtopalvelut
      • Metsäkoneiden tietojärjestelmät
      • Korjuuyritysten tietojärjestelmät
    • Katkonnan ohjaus
      • Katkonnan ohjauksen käsitteitä
      • Esimerkki katkonnan jakaumaohjauksesta
      • Katkonta-automatiikka
      • Laadun vaikutus katkontaan
      • Katkonnan seuranta
      • Puutavaran merkinnät
    • Korjuusta kuljetukseen
      • Kuljetusten suunnittelu
      • Tienvarsivarastojen määrätiedot
      • Varastojen seuranta
    • Korjuun laadun varmistaminen
Olet täällä: Alkuun / Korjuun organisointi / Energiapuun hankintaketjut / Energiapuun korjuu harvennus- ja päätehakkuussa
Edellinen - Energiapuun hankintaketjut
Seuraava - Energiapuun metsäkuljetus

Energiapuun korjuu harvennus- ja päätehakkuussa

Suurimmat metsähakkeen lisäyspotentiaalit ovat nuorista metsistä saatavassa pienpuussa. Nuorten metsien energiapuuharvennuksissa pienpuuta korjataan vain energiapuuksi. Tavoitteena on saattaa metsikkö hyvään kasvukuntoon ennen varsinaista ensiharvennusta. Pienpuun hakkuussa käytetään joukkokäsitteleviä hakkuulaitteita. Katkaisu hakkuulaitteessa tehdään joko tavanomaisella leikkaavalla teräketjulla tai viiltävällä giljotiiniterällä tai saksiterillä.

Ensiharvennuskohteilla voidaan tehdä aines- ja energiapuun integroitu korjuu, jossa samanaikaisesti korjataan kuitu- ja energiapuuta ns. kahden kasan menetelmällä. Kun käytetään kahden kasan menetelmää, kuitupuu- ja energiapuujakeet hakataan eri kasoihin odottamaan metsäkuljetusta. Lisäksi havu- ja koivukuitupuu erotellaan hakkuussa. Pienpuu korjataan joko koko- tai rankapuuna puuston koosta ja korjuumenetelmästä riippuen.

Energiapuu korjataan harvennuskohteelta pääosin kokopuuna tai karsittuna rankana. Yleensä ainespuun mitat täyttävät rungot valmistetaan kuitu- ja tukkipuuksi ja latvat sekä muut rungot energiapuuksi. Vaihtoehtoisesti kaikki puut voidaan korjata energiapuuksi. Yksittäiset energiapuuksi hakattavat rungot ja puuniput katkotaan 4–6-metrisiksi. Korjuussa kantoläpimitaltaan alle 4 cm:n rungot sekä latvuksen viimeinen osa voidaan jättää metsään.

Hakkuutähteiden ja kantojen korjuu energiapuuksi

Hakkuutähteistä ja kannoista saatava energiapuu hankitaan päätehakkuista, ja korjuusta sovitaan erikseen puukauppasopimuksessa. Hakkuutähteiden ja kantojen korjuu ja siihen tarvittava kalusto suunnitellaan yhdessä ainespuun korjuun kanssa. Korjattavissa olevan energiapuun määrä sekä metsäkuljetusmatka ovat tärkeitä etukäteen arvioitavia tietoja, jotta voidaan päättää, onko energiapuun korjuu kyseiseltä kohteelta kannattavaa.

Kantojen korjuu ei ole kannattavaa kaikilla korjuukohteilla. Ekologiselta kannalta tulee huomioida kantojen mukana poistuvien ravinteiden merkitys uudelle puusukupolvelle. Taloudelliselta kannalta kantojen korjuu energiaksi on kannattavaa vain riittävän lähellä kantoja energiana käyttäviä voimalaitoksia, sillä kantojen haketus tapahtuu käyttöpaikkamurskaimilla eikä kokonaisten kantojen kuljettaminen pitkiä matkoja ole tehokasta.

Jos hakkuutähde on tarkoitus korjata talteen, se kerätään hakkuun yhteydessä kasoihin. Oikein tehty hakkuutähdekasa kuuluu osana hyvään hakkuujälkeen ja varmistaa kustannustehokkaan korjuun ja laadukkaan raaka-aineen. Kasan laadulla on huomattava merkitys hakkuutähteen talteenoton tehokkuuteen ja siksi oksat ja latvat tulee hakata isoihin ja selviin kasamuodostelmiin. Oksat, latvat ja runkohukkapuun tulisi olla hakkuutähdekasassa samansuuntaisesti. Hakkuutähteen joukkoon ei saa joutua kiviä, maa-ainesta ja metallia. Tämä onnistuu parhaiten, kun vältetään hakkuutähteen päällä ajamista, alikasvoksia ei revitä juurineen eikä oksakasoja sijoiteta alikasvoksen päälle tai kiviseen kohtaan.

Hakkuutähteen annetaan yleensä kuivua ja neulasten varista maahan ennen hakkuutähteen metsäkuljetusta tienvarsivarastolle. Kannot nostetaan yleensä erikseen hakkuun jälkeen kaivukoneella, jossa on kannonnostoon tarkoitettu varustus. Peruskoneena käytettävä kaivukone on useimmiten painoltaan yli 20 tonnia. Kantoja nostetaan nykyisin yleisimmin ns. vastateräisillä kannonnostolaitteilla, joissa on maanmuokkaustoiminto.

Edellinen - Energiapuun hankintaketjut
Seuraava - Energiapuun metsäkuljetus

Korjuun organisointi

  • Toimitustavoitteet
  • Kuusi näkökulmaa puunkorjuun organisointiin
  • Suunnitteluvastuut
  • Korjuuketjun valinta ja tuottavuus
  • Kausivaihtelu
  • Työmaiden korjuujärjestys
  • Myrskytuhojen korjuu
  • Energiapuun hankintaketjut
    • Energiapuun korjuu harvennus- ja päätehakkuussa
    • Energiapuun metsäkuljetus
    • Energiapuun varastointi
    • Energiapuun tuotantoketjut

Korjuun suunnittelu

Toimittanut
Heikki Ovaskainen
Veera Schildt

Julkaistu: 22.9.2022

Puuhuolto.fi

Tietosuojaseloste
Lisätietoa evästeistä

Muut puuhuollon oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:
Heikki Ovaskainen
Metsäteho Oy
050 300 6188
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2025 METSÄTEHO OY