Puukaupan yhteydessä määritetään alue, jolle hakkuu kohdistuu. Korjuukohteen rajaus, jakaminen korjuulohkoihin ja kunkin lohkon hakkuutavan valinta pohjautuvat usein metsävaratietoon ja mahdolliseen olemassa olevaan metsäsuunnitelmaan. Rajauksen voi tehdä esimerkiksi metsäyhtiön metsäasiantuntija, metsänomistaja itse, metsänhoitoyhdistys tai metsäpalveluyrittäjä.
Korjuukohteen rajauksessa päätetään korjuukohteen sijainti, koko, muoto ja rajat. Rajaukseen vaikuttavat metsikkökuviot, puutavaralajit ja niiden tavoitellut kertymät, metsänkäsittelyn ohjeet ja eritoten metsänomistajan tavoitteet. Hakkuualue rajataan maastonmuotoja myötäillen, kuitenkin selväpiirteisesti ja mahdollisuuksien mukaan korjuun kannalta käytännölliseksi kokonaisuudeksi. Korjuukohde lohkotetaan tarvittaessa hakkuutavan, korjuumenetelmän tai korjuuajankohdan mukaan. Vaikeat maastonkohdat (pehmeikkö, jyrkkä rinne, erittäin kivinen alue) ja lepokuviot käsitellään suositusten mukaisesti tai rajataan hakkuun ulkopuolelle.
Rajauksessa noudatetaan luonnonsuojelu- ja metsälain sekä sertifioidussa metsässä metsäsertifioinnin vaatimuksia. Myös muut maisemallisesti tai luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet tulisi huomioida. Maisemallisesti merkittävien alueiden käsittelyssä noudatetaan erityistä harkintaa. Käsittelykuvio rajataan sopivia maastonmuotoja noudattaen. Uudistusalan rajauksella voidaan joskus vähentää reunapuuston tuulenkaatoriskiä esimerkiksi siten, että sähkö- ja puhelinlinjan, aukon tai pellon reunaan ei jätetä liian kapeaa metsäkaistaletta.
Hakkuualueen rajat voidaan piirtää käytössä olevalle karttapohjalle tai tallentaa ne maastossa GNSS-paikannuksen avulla suunnittelujärjestelmään. Hakkuualueen rajaus kirjataan nykyään sähköisesti metsäjärjestelmien karttoihin ja korjuulohkoista laadittu kartta liitetään osaksi puukauppasopimusta ja korjuun työohjetta.