Varastopaikat ja tiet

Varasto- ja huoltopaikkojen tarve sekä tiestön käytettävyys ja kunto selvitetään leimikon suunnittelun yhteydessä. Varastointijärjestelyjen suunnittelua varten on oltava tiedossa arvio korjattavan ainespuun ja energiapuun kertymistä sekä erillään pidettävien puutavaralajien lukumäärät. Myös puutavaralajien varastointiajat ja –ajankohdat vaikuttavat varastopaikan sijoittamiseen, valmisteluun ja puutavaran suojaustarpeisiin.

Varastopaikkojen ja teiden käyttöoikeudet ja mahdolliset käyttörajoitukset tulee varmistaa viimeistään korjuukohdetta suunniteltaessa. Yleensä ne on selvitetty jo puukaupan teon yhteydessä. Varastolla työskentelyyn vaikuttavat turvallisuustekijät selvitetään ja lisätään korjuuohjeisiin ja korjuukohteen karttaan. Teiden kantavuus sekä rakentamis- ja kunnostustarpeet arvioidaan sekä korjuukaluston siirtoja että puutavaran kaukokuljetusta ajatellen.

Lisää tietoa aiheesta löydät Väyläviraston aineistoista Puun käsittely tiealueella.

Metsäautotien kunnostustarve

Tien ja kääntöpaikan kunto ja rakentamis- tai perusparannustarve arvioidaan ennen hakkuun aloittamista. Mikäli alueen metsätieverkosto ei ole riittävän kattava, voi olla tarvetta kokonaan uusien teiden rakentamiseen.

Metsätien kunto voidaan arvioida erillisellä kuntoinventoinnilla, jossa selvitetään perusteellisesti tarvittavat toimenpiteet. Yleensä puunkorjuuta suunniteltaessa kuntoinventointia ei tehdä, vaan kunnostustarve arvioidaan välittömästi tulossa olevien kuljetusten mukaan. Metsäteiden kunnostuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla saatetaan tien kuluneet tai vaurioituneet rakenteet ennalleen. Kunnostukseen kuuluvat sorastus sekä ojien, rumpujen ja siltojen kunnostus. Siihen kuuluvat myös maakivien poisto sekä tulvavaurioiden ja pienehköjen kelirikkovaurioiden korjaus. Varsinaisessa metsätien perusparannuksessa vanhan tien rakenteelliset puutteet korjataan ja tie parannetaan kuljetusten vaatimusten mukaiseksi.

Tienparannuksen ja -rakentamisen kannattavuuteen vaikuttavat kustannussäästöt metsä- ja kaukokuljetuksessa sekä puuhuollon turvaaminen. Tavoitteena on kokonaiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto.

Kunnostustarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat:

• tien kuljetuskelpoisuus ja vaikutuspiirissä olevien metsäalueiden korjuukelpoisuus
• vaikutuspiirissä oleva puutavaran määrä ja laatu
• metsäkuljetusmatka
• valmiin tiestön laatu
• tiestön myöhempi käyttö

Talvitiet

Talvi- ja jääteitä käytetään, kun ympärivuotisesti ajettavaa tietä ei ole tai sen rakentaminen ei ole kannattavaa esimerkiksi maastoesteiden takia (suot, vesistöt jne.). Varastojen sijoittelu yleisen tien varteen voi myös joskus olla mahdotonta, ja joudutaan tekemään talvitien pisto. Talvitien käytön perusteena voivat olla myös ympäristönsuojelulliset syyt. Talvitien perustamisen edellytyksenä on taloudellinen kannattavuus: korjuukohteen on oltava riittävän suuri ja lähikuljetusmatkan yleensä vähintään 0,5 km.

Talvitien on täytettävä korjuun, kuljetuksen ja varastoinnin suhteen samat vaatimukset kuin muidenkin teiden. Niiden suunnittelu pyritäänkin tekemään aina sulan maan aikana. Tiet sijoitetaan ensisijaisesti kangasmaille, mutta myös pellot ja vetiset suot ovat sopivia paikkoja. Kuivat ojikot ovat heikosti routaantuvia ja siksi vaikeita kohteita. Jos tie joudutaan tekemään vieraalle maalle, pitää siihen olla maanomistajien luvat. Tieaukon leveys on 5–8 m kovilla mailla, soilla vähintään 10 m. Tien pohjan tasaus tehdään sulan maan aikana kaivinkoneella. Kääntymis-, kohtaamis- ja varastopaikkojen pitää soveltua käytössä olevalle autokalustolle. Tiepohja tiivistetään ja pidetään auki routaantumista varten. Tarvittaessa tielle ajetaan vettä pakkasten aikaan.

Jäätiet

Saarikohteiden korjuussa joudutaan käyttämään jäätietä, mikäli muut menetelmät koneiden ja puutavaran kuljetukseen eivät ole mahdollisia tai ovat liian kalliita. Jäätie tulee kyseeseen lähinnä pienvesistöissä, joissa puutavaran nippu-uitto tai proomukuljetus ei ole mahdollista. Se on normaalitalvina hyvä vaihtoehto, mutta leutoina talvina vaikea toteuttaa tai riskialtis.

Jäätien suunnittelu

Jäätien suunnittelu aloitetaan jo sulan veden aikana. Linjauksessa väistettäviä paikkoja ovat virtaukset, pohjalähteet, matalikot, karit ja luodot sekä lähellä vedenpintaa olevat kivet. Korjuukohteelta jäätielle johtava ajoreitti ja varareitit suunnitellaan ja merkitään. Varsinainen jäätien suunnittelu ja merkitseminen aloitetaan, kun jää on 5 cm paksuista teräsjäätä. Tiealue merkitään noin 2 metrin pituisin viitoin 15–20 metrin välein. Tiealue merkitään 15–20 metrin levyiseksi.

Jäädyttäminen

Jäädyttäminen aloitetaan välittömästi tiealueen merkkauksen jälkeen. Jäädytykseen voidaan käyttää erilaisia pumppausmenetelmiä. Se pyritään tekemään ohuina kerroksina, jolloin jäätyminen tapahtuu nopeammin ja jää on tiiviimpää. Lumi tiivistetään tai aurataan pois. Jäätien kummallekin puolelle vahvistetaan 15 m leveä turva-alue. Jäätien alkuun laitetaan tarvittavat liikennemerkit.     

Jäätien käyttöönottotarkastus ja ennen käyttöönottoa sovittavat asiat

Jään kantavuus määritetään jään tehollisen paksuuden mukaan. Ennen ajon aloittamista pidetään jäätiellä käyttöönottotarkastus, jossa todetaan jään paksuus, laatu ja suurin sallittu ajoneuvopaino sekä muut turvalliseen jäällä liikkumiseen liittyvät asiat. Jäätielle nimetään vastuuhenkilö, joka vastaa tiestä suunnittelusta ajon loppuun asti. Toimenpiteet mahdollisten jäätien kunnosta johtuvien vaaratilanteiden varalta sovitaan ennen ajon aloittamista.

Jään tehollinen paksuus määrittää ajoneuvoyhdistelmän maksimikokonaispainon ja maksimin teli- ja akselimassan jäätiellä ajolle.