Suomessa esiintyy kaksi juurikääpälajia, jotka aiheuttavat merkittävää taloudellista haittaa. Männyn tyvitervastautia aiheuttava männynjuurikääpä kasvaa ainoastaan männyssä. Sen sijaan kuusella voi esiintyä sekä kuusen- että männynjuurikääpää, jotka molemmat aiheuttavat kuusen tyvilahoa. Juurikääpä leviää metsikköön yleisimmin kesäaikaisissa hakkuissa kantopinnan kautta. Kasvava puu voi saada juurikääpätartunnan myös juuri- ja juurenniskavaurion sekä juuriyhteyden kautta. Korjuuta edeltävät ja korjuuajankohdan sääolot vaikuttavat sieni-itiöiden määrään ja edelleen puuston tartuntariskiin.
Kantokäsittelytarve selvitetään korjuukohteen suunnittelun yhteydessä tai viimeistään ennen korjuun aloitusta. Kesäaikaisissa kuusikoiden harvennushakkuissa juurikäävän leviämisen riskialueilla kantokäsittelyn tarpeen selvittäminen on erityisen tärkeää. Jos puuston vaurioitumisen riski on liian suuri, on hakkuu parempi tehdä jäätyneen maan aikana. Kantojen käsittely torjunta-aineilla sulan maan aikaisessa hakkuussa ehkäisee ja vähentää juurikäävän itiöiden iskeytymistä kantoon. Tuhoja ehkäisee myös hakkuun, etenkin harvennuksen ajoittaminen talviaikaan ja puulajin vaihto uudistamisen yhteydessä. Päätehakkuissa kantojen nosto ehkäisee juurikäävän leviämistä uuteen puusukupolveen.
Laki velvoittaa kantokäsittelyyn
Metsätuholaki velvoittaa huolehtimaan juurikäävän torjunnasta. Velvoite koskee kivennäis- ja turvemaalla 1.5.–30.11. suoritettavia kasvatus- ja uudistushakkuita, jotka sijaitsevat juurikäävän leviämisen riskialueilla. Nämä alueet ovat keskinen ja eteläinen Suomi. Lisäksi juurikääväntorjuntavelvoite koskee ei-metsänhoidollisia havupuuhakkuita, joita ovat esimerkiksi sähkölinjojen, rautateiden ja tienvarsien raivaukset.
Hyväksyttävät torjuntamenetelmät ovat kantokäsittely hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella, puulajin vaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen tai muu vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Kantojen nosto ja kulotus eivät ole tähän tarkoitukseen hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä. Kaikki läpimitaltaan yli 10 cm olevat havupuiden kannot on säädösten mukaan käsiteltävä. Kasvinsuojeluaineen tulee peittää vähintään 85 % kunkin käsiteltävän kannon pinnasta.
Juurikäävän torjunta-alueet
Alue, jolla juurikäävän torjunta on suositeltavaa on laajempi kuin metsälain mukainen alue, jolla torjunta on pakollista laissa kuvattujen olosuhteiden täyttyessä. Suositus juurikäävän torjuntaan Metsänhoidon suositusten mukaan kuusen juurikääpää suositellaan torjuttavaksi kuusen koko esiintymisalueella. Männyn juurikääpää suositellaan torjuttavaksi Lapin maakunnan eteläpuolella.
Metsälain mukainen velvoite juurikäävän torjuntaan koskee juurikäävän leviämisen riskialueita. Kuusen juurikäävän leviämisen riskialueen pohjoisraja on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusten alueiden pohjoisraja. Männyn juurikäävän leviämisen riskialue muodostuu Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusten alueista. Kantokäsittely on erityisen tärkeää riskialueen pohjoisrajalla juurikäävän leviämisen jatkumisen estämiseksi. Samalla voidaan parantaa näillä alueilla kuusikoiden kesäaikaisten harvennusten mahdollisuuksia. Torjunta on metsän hakkaajan velvollisuus. Metsän hakkaajalla tarkoitetaan metsälain mukaan maanomistajaa tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltijaa.
Metsälain mukaan juurikääpää on torjuttava, jos sen leviämisen riskialueella on
- kivennäismaalla ennen hakkuuta mäntyä tai kuusta taikka molempia yhteensä yli 50 % metsikön puuston tilavuudesta
- turvemaalla ennen hakkuuta kuusta yli 50 % metsikön puuston tilavuudesta.
Säädösten mukaan torjuntaa ei tarvitse tehdä, jos jokin seuraavista toteutuu:
- terminen kasvukausi ei ole alkanut
- hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 °C
- maassa on yhtenäinen lumipeite
- hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 °C.
Kantokäsittely tehdään hakkuukoneeseen asennetulla kantokäsittelylaitteella. Kantokäsittelyaineena käytetään biologista harmaaorvakkavalmistetta tai urealiuosta. Kantokäsittelyaineen levityksessä tavoitteena on saada aikaan täydellinen peittävyys kantopinnoille.
Lisää kantokäsittelystä voit lukea Metsäkeskuksen kantokäsittelyoppaasta.