Tyypillinen korjuuketju pitää sisällään hakkuukoneen ja kuormatraktorin. Korjuukohteen puustoon ja olosuhteisiin sopivan korjuuketjun valinta on tärkeää työn tuottavuuden ja korjuukustannusten hallinnan kannalta. Korjuukalusto valitaan hakkuutavan, hakattavan puuston järeyden, energiapuun korjuutarpeiden, korjuuajankohdan sekä työmaan muiden olosuhdetekijöiden perusteella. Lopullinen valinta tehdään käytettävissä olevan kaluston mukaan.
Koneiden lisävarustelulla (mm. erikoistelat ja lisäpyörät) voidaan niiden ominaisuuksia muuttaa esimerkiksi huonosti kantavien maiden puunkorjuuseen paremmin sopiviksi. Maaston kantavuutta ja ajettavuutta voidaan parantaa erilaisin apukeinoin. Havutus eli hakkuutähteen puiminen ajourille on toimiva ratkaisuja. Kevytsiltoja ja kuitupuuteloja voidaan käyttää vaikeimmissa paikoissa. Tärkeintä on kuitenkin hyvä työtekniikka ja työmaan olosuhteisiin sopeutuvat ratkaisut etenkin ajouraverkoston sijoittamisessa.
Metsäkoneet
Lähes kaikki puunkorjuu tapahtuu koneellisesti. Manuaalista hakkuuta tehdään lähinnä ensiharvennusten hankintakaupoissa, erikoispuutavaralajien korjuussa, puunmyyjän vaatimuksesta tai hankalien olosuhteiden vuoksi.
Pääosin koneellinen puunkorjuu tapahtuu hakkuukoneilla ja puun kuljettaminen tienvarsivarastolle tehdään kuormatraktoreilla. Metsässä työskenteleviä koneita valmistetaan eri kokoluokkiin ja niihin on saatavissa erilaisia varusteita, joilla pyritään parantamaan työn laatua ja tehokkuutta. Seuraavaksi esittelemme lyhyesti erilaisia metsäkoneita ja niihin liittyviä laitteita.
Hakkuukone
Hakkuukoneella tehdään puiden kaato, karsinta ja katkonta. Yleensä harvennushakkuussa käytettävät hakkuukoneet painavat 13–15 tonnia ja uudistushakkuussa käytettävät 17–20 tonnia varustelusta riippuen. Hakkuukoneet ovat 4-, 6- tai 8-pyöräisiä ja niissä on nosturi, jonka päässä on hakkuulaite. Hakkuukoneen nosturin ulottuvuus on yleensä noin 10 metriä. Hakkuukone on nykyaikainen työpaikka, jossa hyödynnetään tietotekniikkaa.
Lähes kaikki hakkuukoneet soveltuvat teknisesti sekä uudistus- että harvennushakkuuseen. Erikokoisilla hakkuukoneilla on kullekin parhaiten soveltuvat käyttöalueet. Pienen harvennuskoneen käyttöalue rajoittuu ensimmäiseen ja toiseen harvennukseen. Suuri, tehokas ja painavampi hakkuukone on usein kilpailukykyisin uudistushakkuussa, joissa kaadettavien puiden koko on suurempi.
Hakkuukoneena voidaan käyttää myös kaivinkonealustaista konetta. Kaivinkoneissa on myös harvennushakkuuseen sopivia malleja, joissa ei ole niin sanottua peräylitystä, sillä harvennuksissa peräylitys kolhii helposti ajouran varressa olevia puita. Pieni hakkuukone (alle 10 tonnia) tai maataloustraktoriperustainen hakkuukone soveltuvat ensiharvennukseen ja energiapuun korjuuseen. Niillä operoitaessa joudutaan usein käyttämään ns. hakkuu-uramenetelmää, koska pienten koneiden nosturin ulottuvuus on usein alle 10 metriä.
Hakkuukoneen hakkuulaite
Hakkuukoneessa kaikki hakkuun työvaiheet suoritetaan nosturiin kiinnitettävällä hakkuulaitteella. Hakkuulaite on hakkuukoneen monitoimiosa, joka toteuttaa puun prosessoinnin eli kaadon, karsinnan ja katkonnan. Hakkuulaitteen anturit huolehtivat myös puun mittauksesta.
Hakkuukoneen koon lisäksi käytettävyyteen vaikuttaa merkittävästi hakkuulaitteen koko. Hakkuulaite valitaan ensisijaisesti puuston keskijäreyden mukaan. Hakkuulaitteen koon kasvaessa sen käyttö erityisesti harvennushakkuissa hankaloituu. Eri kokoluokan hakkuukoneiden tuottavuus on lähes samansuuruinen, kun rungot ovat pienehköjä. Kun puuston järeys lähestyy hakkuulaitteen maksimikatkaisuläpimittaa, työ hidastuu. Tuottavuuden vaihteluväli on suuri ja siihen vaikuttaa mm. hakkuutapa, poistettavien puiden tiheys, työmaan olosuhteet ja kuljettajan ammattitaito.
Kuormatraktori
Lähes kaikki kuormatraktorit soveltuvat sekä uudistus- että harvennushakkuuseen. Pieni kone ei kuitenkaan aina ole kilpailukykyinen uudistushakkuussa. Suuri kone taas on kokonsa puolesta kömpelö harvennushakkuussa, ja suuri paino aiheuttaa helposti maastovaurioita. Yleiskoneena käytettävän kuormatraktorin kuormakoko on tukilla ja pitkällä kuitupuulla noin 12 m³ ja lyhyellä kuitupuulla noin 8 m³. Kuormatraktorin tuottavuus vaihtelee paljon olosuhteiden mukaan. Metsäkuljetuksen tuottavuuteen vaikuttaa hakkuutapa, hakkuumenetelmä, työmaan keskimääräinen ajomatka, puutavaran ajouranvarsitiheys (m³/100 m ajouraa), kuorman koko, puutavaralajien määrä ja kuljettajan ammattitaito.
Metsäkuljetuksessa käytetään yleensä kuormatraktoria. Sen omapaino on samaa suuruusluokkaa kuin hakkuukoneella, mutta puutavarakuorma kaksinkertaistaa painon. Kuormatraktorit ovat yleensä 6- tai 8-pyöräisiä, mutta erikoisvarusteltuna ne voivat olla myös 10-pyöräisiä. Harvennuksessa yleensä käytettävän koneen kantavuus on 10–12 tonnia. Järeämmän koneen kantavuus on 14–18 tonnia. Kuormatraktorin renkaissa käytetään yleensä teloja, joilla parannetaan koneen kulkua ja vähennetään maaperävaurioita. Kuormatraktori varustetaan nykyään usein jatkettavalla tai laajennettavalla kuormatilalla. Jatkettu kuormatila parantaa erityisesti lyhyen kuitupuun lähikuljetuksen tehokkuutta. Laajennetusta kuormatilasta on hyötyä myös hakkuutähteen metsäkuljetuksessa. Hakkuutähteen käsittelyyn tarkoitetun hakkuutähdekouran käyttö parantaa hakkuutähteen metsäkuljetusta vähentäen kivien ja kuntan tuloa kuormaan.
Korjuri
Korjuri muistuttaa kuormatraktoria, mutta sillä voidaan tehdä sekä koneellinen hakkuu että metsäkuljetus. Korjurilla hakkuu ja metsäkuljetus voidaan tehdä samanaikaisesti tai erillisinä työvaiheina. Käytössä on kuormatraktoreita, jotka voidaan muuntaa hakkuukäytöstä metsäkuljetukseen sopiviksi vaihtamalla pikakiinnikkeillä oleva hakkuulaite puutavarakouraan ja lisäämällä kuormatilan rakenteet. Vaihtoehtoisesti korjuri voidaan varustaa yhdistelmäkouralla, jolla suoritetaan sekä hakkuu että puutavaran kuormaus ja purku. Korjurille on valittava huolella sille sopivat korjuukohteet. Korjuukohteen koko ja arvioitu kokonaiskertymä ratkaisevat, milloin korjurin käyttö tavallisen kahden koneen korjuuketjun sijaan on kustannustehokkaampi ratkaisu.
Korjureita on olemassa kuormatraktorialustaisina ja pyöriväohjaamoisina. Lisäksi joissakin korjureissa on kääntyvän ohjaamon lisäksi kääntyvä kuormatila. Kiinteällä kuormatilalla varustettua korjuria voidaan käyttää sekä uudistus- että kasvatushakkuissa.
Kaatokasaus- tai joukkokäsittelylaite
Koneellisessa energiapuun korjuussa voidaan käyttää kaatokasaus- tai joukkokäsittelylaitetta. Kaatokasaus-laitteella voidaan nimensä mukaisesti vain kaataa ja kasata energiapuita. Varusteltaessa hakkuulaite joukkokäsittelyyn, asennetaan siihen yleensä joukkokäsittelykäpälät, joiden avulla saadaan useampi runko käsiteltyä kerralla. Joukkokäsittelylaite soveltuu tavanomaiseen ensiharvennukseen ja integroituun aines- ja energiapuun korjuuseen. Puiden joukkokäsittelyllä voidaan parantaa etenkin pieniläpimittaisen puun hakkuun tuottavuutta.
Metsurityö
Hakkuu metsurityönä voi olla perusteltu valinta mm. pienillä työmailla, tonttipuustojen, sähkölinjojen ja vastaavien alueiden hakkuissa, järeiden arvopuiden hakkuussa tai jos siitä on sovittu metsänomistajan kanssa. Ensiharvennukset tehdään pääsääntöisesti koneellisesti.
Metsurityön tuottavuus on huomattavasti koneellista hakkuuta alempi (n. 1–4 m³/tunti). Siihen vaikuttavat korjuukohteen olosuhteet, hakattavan puuston määrä ja järeys sekä metsurin ammattitaito. Puutavaran metsäkuljetus tehdään metsurityössäkin yleensä kuormatraktoreilla. Hankintahakkuissa voidaan käyttää maataloustraktoreita tai muuta kevyempää kuljetuskalustoa.
