Strateginen suunnittelu
Puunhankinnan strategisen suunnittelun lähtökohtina ovat asiakastehtaiden tuotantosuuntien mukaiset pitkäaikaiset puuntarpeet sekä käytettävissä olevat raaka-ainevarat. Niiden mukaan organisoidaan toiminta, mitoitetaan puunhankinnan resurssit, sekä tehdään logistiikkaa tukevat järjestelyt tarvittavine sopimuksineen. Eri raaka-ainelähteistä hankittavan puun määrät suunnitellaan perustuen raaka-aineen saatavuusarvioihin ja hankintakustannuksiin.
Suurissa metsäyhtiöissä puuvirrat ja logistiikka suunnitellaan kokonaisvaltaisesti, ja niihin voi sisältyä markkinatilanteista johtuvia merkittäviäkin muutoksia eri maissa olevien tehtaiden, tuotelajien ja raaka-aineen tarpeen sekä sen tarjonnan mukaan. Markkinatilanne ja siihen vaikuttavat muutostekijät sekä puun hintataso pyritään ennakoimaan, jotta suunnitelmia on mahdollista tehdä etukäteen.
Puun ostotoiminnon suunnittelu on keskeinen osa strategisia järjestelyitä, ja siinä yhteydessä arvioidaan myös kilpailijoiden toiminta eri alueilla. Ohjaus- ja tietojärjestelmät suunnitellaan tukemaan puunhankintaa. Tehtaiden vastaanotto-, mittaus- ja puunkäsittelyjärjestelmiin tehdään tarvittavat investoinnit. Strategiseen suunnitteluun kuuluvat myös henkilöstöjärjestelyt.
Tuotantojaksosuunnittelu
Tuotantojaksosuunnittelu on taktista suunnittelua, jossa tehdään puutoimitusten kausisuunnitelmat puun käyttöpaikkojen tuotantosuunnitelmista johdettujen raaka-ainetarpeiden mukaan tietynpituisille tuotantojaksoille. Suunnittelu tehdään yleensä kaikki hankintaorganisaation tasot kattaen muutamien kuukausien aikajänteellä, jolloin se palvelee myös korjuu- ja kuljetusyritysten oman toiminnan suunnittelua.
Kausisuunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vuodenaikojen vaihtelu, korjuu- ja kuljetusolosuhteet sekä puun pitkäaikaisen varastoinnin tarpeet. Suunnittelu tehdään olemassa olevien ostovarantojen mukaan, jolloin ostoa voidaan aktivoida tai vähentää markkinatilanteen ja puuntarpeen mukaan.
Tavoite on, että puukauppaa ei tarvitsisi erityisesti suunnata lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin poikkeustilanteissa, esimerkiksi erityisen vaikean kelirikon tai myrskytuhojen sattuessa, niin voidaan joutua tekemään. Puu kuljetetaan metsästä tehtaalle mahdollisimman tuoreena, mutta varastoja on myös suunnitelmallisesti luotava puuhuollon kriittisiä ajankohtia ja tehtaiden tuotantojaksojen vaihtumistilanteita varten. Energiapuun korjuu suunnitellaan osin yhdessä ainespuun hankinnan kanssa.
Operatiivinen suunnittelu
Operatiivisessa suunnittelussa käsitellään lyhyen aikavälin toimintoja. Puutavaran toimituksissa käyttöpaikkojen päivittäinen puuntarve ohjaa korjuun ja kuljetusten suunnittelua. Suunnittelu tehdään rullaavasti ja työohjelmia tarpeiden mukaan päivittäen. Yleensä pyritään siihen, että konekohtaiset korjuuohjelmat olisivat tiedossa muutamia viikkoja etukäteen. Kuljetuksissa aikajänne on usein lyhyempi, ja muutoksia tulee herkemmin varastotilanteiden ja olosuhteiden muuttuessa.
Toiminnan operatiivinen suunnittelu on siirtynyt aikaisempaa enemmän puunkorjuu- ja kuljetusyritysten vastuulle. Metsäyhtiöiden hankintaorganisaatiot antavat sopimusyrityksille viikoittaiset tai kuukausittaiset korjuu- ja toimitustavoitteet sekä seuraavat niiden toteutumista. Päivittäisten toimintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat korjuuyritykset itse.
Puutavaratoimitusten ohjausta ja seurantaa varten puunhankintaorganisaatioissa on toiminnanohjausjärjestelmiä, joiden avulla mm. hallitaan työmaatietoja, määritetään katkontaohjeet ja seurataan varastotilannetta hankintaketjun eri vaiheissa. Myös korjuu- ja kuljetusyrityksillä on käytännön toiminnassa ohjausjärjestelmät, jolla he voivat laatia koneiden työohjelmat. Kokonaisuudessaan ohjaustehtävä on vaativa, joten tiedonkulun tuotantolaitoksen, puunhankintaorganisaation toimihenkilön ja metsäkoneyrityksen välillä on oltava sujuvaa.