Hakkuut tulisi suunnitella siten, että niistä aiheutuva rasitus maaperään ja esimerkiksi vesistöihin olisi mahdollisimman vähäinen. Lisäksi jäävän puuston kasvun kannalta erityisesti harvennushakkuissa on syytä kiinnittää huomioita oikean korjuuajankohdan valintaan. Erityisesti harvennuksissa hakkuu ja metsäkuljetus on tehtävä kasvamaan jäävää puustoa ja maaperää vaurioittamatta sienituhojen ja ravinnehuuhtouman välttämiseksi.
Korjuuajankohdan valinnan tukena voidaan käyttää korjuukelpoisuuskarttoja, jotka kertovat mihin vuodenaikaan ja millaisten olosuhteiden vallitessa maaperän kantavuus on riittävä maastovaurioiden välttämiseksi. Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskartta-aineistot löydät Metsäkeskuksen metsätietoaineistoista. Korjuukelpoisuuskartat ja säätiedot yhdistävä Harvester Seasons-palvelu antaa arvion seuraavan kuuden kuukauden korjuukelpoisuudelle sääolosuhteet huomioiden. Korjuuvaurioiden syntymistä voidaan ehkäistä myös oikeanlaisten koneiden valinnalla ja varustelulla sekä esimerkiksi alikasvoksen ennakkoraivauksella. Harvennuksissa tulisi käyttää sellaista kalustoa, jolla voidaan tehdä korjuu hyvän korjuulaadun saavuttamiseksi. Korjuuvaurioiden välttämiseksi korjuun ajankohdan valinta ja olosuhteiden mukainen kalusto ovat avaintekijöitä.
Turvemaiden korjuukelpoisuusluokitus
Turvemailla kantavuus on hakkuita rajoittava tekijä ja siksi turvemailla tehtävät hakkuut toteutetaan yleensä talviaikana, jolloin lumi ja ajourien jäätyminen parantavat kantavuusolosuhteita. Kesäaikaista korjuuta pyritään kuitenkin lisäämään, jotta hakkuumahdollisuudet kasvaisivat ja kausivaihtelu vähenisi. Varsinkin männiköiden kohdalla voi olla mahdollista valita maastoltaan parhaiten kantavat korjuukohteet sulan maan aikaan korjattaviksi. Korjuuajankohtaa suunnitellessa on huomioitava vallitsevat olosuhteet eikä vuodenaika välttämättä takaa hyviä korjuuolosuhteita. Joinakin vuosina esimerkiksi kuivina keväinä toukokuussa tai elo-syyskuussa maaston kantavuus voi olla leutoa talvea parempi. Turvemaan korjuukohteesta voi saada kesäkorjuukelpoisen rajaamalla vaikeimmat kohdat hakkuun ulkopuolelle. Pienialaisia pehmeikköjä ja vähäpuustoisia kuvionosia voi sovittaessa jättää käsittelemättä, jos kyseessä on muuten sopiva kesäkorjuukohde.
Korjuukohteiden ajallisessa valinnassa voidaan käyttää hyväksi tähän kehitettyä turvemaaharvennusten kantavuusluokitusta, jota voidaan soveltaa myös päätehakkuisiin. Kantavuuden arvioimiseksi on maastosuunnittelussa selvitettävä korjattavan alueen kokonaispuuston määrä, pohjaveden syvyys ja turpeen paksuus. Korjuuta edeltävän ajan sademäärä vaikuttaa myös kantavuuteen. Luokitusmenetelmässä arvioidaan ajouraverkostolle kohdistuva kuormitus kokooja- ja varastourien määrän ja em. olosuhdetekijöiden mukaan. Tarvittavaan ajourien määrään vaikuttavat korjuukohteen muoto, koko ja varastojärjestelyt.
Keinoja hakkuun vaikutusten minimointiin turvemaiden hakkuissa
Turvemailla työskenneltäessä ajourien kantavuutta voidaan pyrkiä vahvistamaan erilaisin keinoin. Havutus eli hakkuutähteen sijoittaminen ajourille on monissa kohteissa toimiva ratkaisu. Kevytsillat, siirrettävät ajosillat ja kuitupuutelat ovat erikoispaikkojen keinoja. Tällaisia erikoispaikkoja ovat purojen ja ojien ylitykset tai lyhyet kosteikot, jotka estävät muuten kesäkorjuukelpoisen kohteen korjuun.
Hakkuu pienvesien läheisyydessä tehdään maanpinnan ollessa jäässä tai lumen peittämänä, koska maaperä on yleensä herkkä pintavauriolle. Lähteet ja tihkupinnat tulee aina kiertää eikä ajouraa saa tehdä vesistöjen suojavyöhykkeelle. Lisäksi tulee välttää turhaa puron ja ojan yliajoa.